Archives

Amatsoninlilja Eucaris amazonica

20161216_105214

♥♥♥

Kenelle: valkoisten kukkien ystävälle, sisustajalle

Minne: viileähköön ja puolivaloisaan paikkaan

Amatsoninlilja Eucaris amazonica on kotoisin Perusta ja Ecuadorista ja Kolumbiasta. Se on sipulikasvi ja kuuluu amarylliskasvien heimoon Amaryllidaceae. Kasvilla on kauniit suuret ja kiiltävät lehdet sekä upea valkoinen kukinta. Amatsoninliljaa on kasvatettu  Suomessa jo todella kauan.  Vanhojen, viileiden puutalojen ikkunoilla sille olikin mitä suotavimmat oltavat.

Amatsoninlilja kukkii yleensä loppusyksystä/ alkutalvesta. Minulla kukka yleensä kukkii joulun tienoilla. Koska kasvi on kotoisin maapallon toiselta puolelta, sen luontainen rytmi onkin meille nurinkurinen: amatsoni kasvaa talvella ja lepäilee kesällä. Kukat kestävät pitkään ja tuoksuvat ihanasti.

Oma kasvini on minulle hyvin tärkeä, koska tämän kasvin alkuperä ulottuu 30-luvulle isoäitini äidille. Olen perinyt kasvin nyt jo edesmenneeltä, rakkaalta idoäidiltäni.

20161211_165528

Hoito-ohjeet

  • Puolivaloisa paikka, ei pidä paahteesta
  • Kastellaan runsaasti kerrallaan kun multa alkaa olla kuivahko
  • Amatsoni on hyvä viedä kesäksi ulos. Kasvu on tällöin melko hidasta, ja kasvi pärjää pitkälti omillaan. Tosi kuivana kesänä toki kannattaa kastella. Ei paahteeseen!
  • Hoito keskittyy talviaikaan, jolloin amatsoninlilja kasvaa.
  • Paras kasvu on kevättalvella, helmi-huhtikuussa. Tällöin kannattaa lannoittaa runsaasti ja samoin kastella. Valoakin kasvi tarvitsee, jos odottaa kukkia.
  • Kukinnan jälkeen on hyvä antaa kasville noin kuukauden lepoaika.
  • Amatsoninlilja tykkää kasvurauhasta, joten uudelleenistutusta ei kovin usein tarvitse tehdä. Jos kasvi kuitenkin vaikuttaa kituvalta, on syytä tarkistaa juurten kunto. Hyvinvoivat juuret on tämän kasvin kukinnan ja kasvun ehdoton edellytys!
  • Kasvia voi jakaa sivusipuleista, mutta lähtökohtaisesti en suosittele sivusipulien irroittelua. Mielestäni se heikentää emosipulia, ja saa sen tekemään yhä enemmän ‘pikkusia’.  Tämä taas heikentää mahdollisuuksia kukintaan.
  • Myös siemenlisäys onnistuu, tosin aika kauan saa odottaa kukkimisikää.

20161211_165348

 

Kynttiläliisukka eli marraskuunkynttilä

20161104_191514

Helppousaste: ♥♥♥1/2 – kastelun tarve on kesällä iso – muuten helppo kasvi!

Kenelle:  sellaiselle, joka tykkää hoitaa kasvejaan, mutta ei kaipaa  vaativuutta

Minne: puolivaloisalle kukkapöydälle

Vanhat huonekasvit – sarja jatkuu todellisella alkutalven piristyksellä: marraskuunkynttilä on hyvin vanha huonekasvi. Tieteellinen nimi on Plectranthus oertendahlii – suomeksi kasvia kutsutaan myös kynttilälissukaksi. Molemmilla suomenkielisillä nimillä on tarkoituksensa: kasvi kukkii marraskuussa ja kukinnat muistuttavat tietyllä tapaa kynttelikköä.

Taustaa: Kynttilälissukka on kotoisin Natalista, Etelä-Afrikasta (huomaa muuten, että samasta paikasta on myös niin ikään samaan aikaan kukkiva Töyhtövana). Kasvi on todella  vanha suomalaisikkunoiden koristus – suositun siitä aikoinaan teki varmaan helppo lisääminen ja toisaalta myös kukinta-aika: harva huonekasvi kukkii oloissamme marraskuussa. Kynttilälissukka on harmittavasti   harvinaistunut ikkunoillamme – onneksi viime vuosina on uudelleentuotu myyntiin ‘Mona Lavender’ lajia.

Lissukat kuuluvat Lamiaceae – heimoon eli huulikukkaiskasveihin. Saman heimoon kuuluva Coleus eli kirjopeippi on heimon tunnetuin huonekasvi.  Lissukoita eli Plectranhus – lajeja on toistasataa, laji on melko monimuotoinen. Suurin osa on vaatimattomia peittokasveja, joista vain muutama sopii huonekasviksi.

 

Hoito-ohjeet – yksinkertaiset ja seikkaperäiset

Hoito lyhyesti: hajavalo + säännöllinen lannoitus, kastelu ja leikkaus kesällä + muheva kukinta syksyllä + talvella  valoa ja kastelua 1 krt viikossa.

  • Kynttilälissukan paikka on valossa, mutta ei paahteessa.  Kesällä voit laittaa kasvin ulos tai parvekkeelle mutta varo ehdottomasti suoraa auringonpaahdetta. Varo myös viileää ilmaa!
  • Kynttilälissukkaa kannattaa kastella säännöllisesti.  Kastelun epäsäännöllisyys rumentaa kasvia. Kesällä kasteluntarve voi olla melkoinen – multa kuivuu poikkeuksetta nopeasti.
  • Lannoita kasvukaudella säännöllisesti miedolla lannoiteliuoksella
  • Juurruta leikellyt pistokkaat vesilasissa – juurtuvat helposti!
  • Leikkaa kasvia usein ja runsaasti kesällä – näin kasvi tuuheentuu. Itse latvon kaikki oksat 3-4 kertaa – kukintoja on yleensä tällöin 20 kpl kerrallaan. Lopeta leikkely heinäkuussa.
  • Kukinnan jälkeen vähennä hieman kastelua.
  • Talvella hoida kuten mitä tahansa viherkasvia:  valoa ja kastelua kerta viikkoon.
  • Voit välillä viedä kynttilälissukan suihkuun. Kasvi ei pidä pölyisistä lehdistä.
  • Jos kasvi rumentuu, aloita alusta.Suositeltava kasvatusikä on mielestäni 3 vuotta – tosin kirjallisuus antaa joskus muita ehdotuksia.

 

20160806_120122

Tosiharrastajalle: kynttilälissukasta löytyy useita lajikkeita, joita voit kokeilla. Paras on kuitenkin Suomessakin  kauan kasvatettu, vanha, nimetön lajike. Tätä ei ole missään myynnissä – vaan kulkee ikkunalta ikkunalle.

Kokeile myös lissukoiden suvun muita lajeja, erityisesti suosittelen:

  • Kirjolissukka – P.madagascariensis. Erityisesti kirjavalehtinen ‘Variegatus’ – lajike on kaunis
  • P.thunbergii – söpö, köynnöstävä ja pyöreälehtinen liisukka, joka viihtyy helposti kotioloissa
  • P.coleoides  – samantyylinen kun kynttilälissukka. Erityisesti suosittelen lajiketta ‘Marginatus’
  • P.fruticosus – pensaslissukka joka puutarhakasvin lisäksi on   vanhastaan kasvatettu myös huonekasvina,  voi myös kokeilla.

 

Piispankukka Bowallia speciosa

 

20160806_134505

Vaikeusaste: ♥♥

Kenelle: ahkeralle kastelijalle!

Minne: Valoisalle ikkunalle, myös parveke- tai ulkokukaksi

Piispankukka Browallia speciosa on ihana mutta aika haasteellinen vanha huonekasvi. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Kolumbiasta. Piispankukan nimeen liittyy kytkös Suomeen: nimi tulee Turun piispan Johan Browallin mukaan. Tämä runsaskukkainen kasvi kuuluu Solanaceae – heimoon (koisokasvit). Samasta heimosta tulevat esimerkiksi peruna ja tomaatti.

Suomessa on piispankukkaa kasvatettu 30-luvulta lähtien, joten se on vanha huonekasvi. Nykyään piispankukkaa näkee aniharvoin ikkunoillamme, usein sitä pidetään muutaman viikon kausikasvina. Tämä on mielestäni virhe, piispankukkaa voidaan kasvattaa vuosikausia – joko uusimalla pistokkaista, kasvattamalla siemenestä vuosittain tai jopa talvettamalla emokasvia.

20160724_205213

 

 Hoito-ohjeet: 20160724_205206

  • Hoidon ehdoton edellytys on tasainen kosteus!  Kesäaikaan on kasteltava päivittäin. Jos kastelu ei unohdu, piispankukka pysyy kauniina. Äkillinen kuivuus -> nuput tippuvat, lehdet kellastuvat!
  • Voit  varmistaa kasvin viihtyvyyden  vetämällä pitkän langan ruukun pohjasta läpi ylös asti ennen istutusta. Kun istutus on ohi, ruukku asetellaan aluslautaselle esim kivien tai pienen korokkeen päälle. Lanka laitetaan lautaselle ja siihen vettä (siten ettei ruukku lillu vedessä). Isolle kasville voi laittaa pari lankaa. Myös kasteluapurit, joita voit ostaa taimikaupoista ajavat saman asian.
  • Valoisa ikkuna on paras paikka piispankukalle. Oma kasvini kasvaa kesät pohjoisikkunalla ja viihtyy erittäin hyvin.
  • Piispankukka ei viihdy kovin lämpimässä paikassa. Etsi viileähkö paikka tai  tuuleta kesällä usein. Voit hyvin laittaa kasvin myös kesällä ulos tai parvekkeelle.
  • Lannoitus on erittäin tärkeää kukinnan kannalta. Paras tapa lannoittaa on nestemmäinen lannoitus kerran viikossa.
  • Vaikka piispankukkaa pidetään kausikasvina, sen ei tarvitse olla sellainen. Piispankukka talvehtii lähes samalla tavalla kun pelargonit: viileässä. hyvin niukasti kasteltuna. Pistokkaita voi ottaa syksyllä ja/tai keväällä  heti helmikuun lopulla. Kun pistokkaat ovat varmasti lähteneet kasvuun, voit hävittää rumentuneen emokasvin.
  • Lisäys onnistuu myös siemenestä. Huolellisella hoitajalla piispankukka kukkii samana kesänä.20160724_205157

Tosiharrastajalle: piispankukka ei ole varsinainen keräilijän kukka, enemmänkin ehkä vanhoista huonekasveista kiinnostuneille harrastajalle sopiva kasvi. Kuitenkin, jos piispankukka kuuluu suosikki-kasveihisi, etsi seuraavia

  • Tavallisesti kasvatetaan isokukkaisia lajikkeita, kuten B. speciosa ‘Major’ – joka lienee yleisin ja itse asiassa melko vanha lajike.
  • Piispankukka ‘Silver Bells’ : valkokukkainen lajike. Suosittelen etsimään siemeniä, myynnissä tuskin koskaan kasvina.
  • Muita saatavilla olevia lajikkeita löytyy
    liilan, sinisen ja  valkoisen väriskaaloissa.
  • Voit myös kokeilla kasvattaa Browallia viscosa – lajia, joka pysyy matalana. Tästä kasvistakin on erilaisia lajikkeita. Allekirjoittaneella ei kuitenkaan ole kokemusta kysesestä kasvista, joten tässä yhteydessä tyydyn vain mainitsemaan lajin kasvatuskelpoisena.
  • 20160703_194728

Pelargoni, pelargoni, pelargoni

12745434_10153976566289322_3197222657622021360_n

Kuvassa Pelargoni ‘Red Pandora’ ja hawaijinpalmu Bringhamia insignis. 

Pelargonit – mitäpä olisi vanha puutalo ilman pelargoneja!  Koko meidän talo on täynnä talvehtivia lajikkeita – kellari ja kaikki viileät paikat ovat valjastettu niitä täyteen. Aina on kuitenkin tilaa uusillekin!

Tällä kertaa kävin Plantagenissa ostoksilla. Plantsuun tulee joka vuoden helmikuussa myyntiin nimellisiä pikkupistokkaita. Nämä ovat hyvälaatuisia ja olen aina saanut ne kasvamaan ja kestämään. Myöhemmin keväällä en enää osta Plantagenista nimettömiä huonolaatuisia kasveja.

Ajattelin että olisi hauska seurata tässä blogissa pikkuisten matkaa. Rakastan pelargoneja yli kaiken – niiden tuoksua,kukintailoa, kauniita lehtiä. Niiden hoitaminenkin on niin kovin kiitollista – kukkaloisto kestää koko kesän ja sen kun vaan komistuu.

Aina kun ostat uuden pelargonin, se on itstutettava heti uuteen ruukkuun.

Iso tai pieni – istuta aina!

Tee näin pistokkaille:

20160221_180116

Pelargonitaimet istutettu uudelleen. Alussa kasvavat vielä soilikin takana, pian pääsevät jo täyteen valoon. 

  • Istuta taimimultaan pienehköön ruukkuun. Varo rikkomasta juuria! Kastele maltilla, mutta pidä aina tasatuoreena. Uudelleenistutus myöhemmin – seuraa blogia:-)

Tee näin kukkivalle pelargonille (miten päästä kasvatuksessa hyvin alkuun)

A. Haluat päästä koko kesän helpolla (hieman vaatimattomampi kukinta, mutta kaunis kyllä)

  •  istuta kukkiva pelargoni heti tosi isoon ruukkuun – näin sitä ei tarvitse enää siirtää koko kesänä. Käytä laadukasta kukkamultaa ja lisää mukaan kastelukiteitä ja lannotepalloja. Laita pelakuu valoisaan paikkaan  sisällä ja kun säät sallivat ulos aurinkoon.  Älä unohda kastelua. Voit lisätä rakeita pintamultaan pari kertaa kesässä.
  • Pelargoni on hyvä latvoa tuuheuden lisäämiseksi ainakin kerran kesän alussa

B. Haluat hoivata ja puuhata pelargonisi kanssa paljon (todella runsas kukinta) -> edellyttää ainakin jonkinasteista (huone)kasvihulluutta

  • Istuta pelargoni alussa vain vähän isompaan ruukkuun. Istuta 1-2 kertaa uudelleen kesän aikana
  • Käytä laadukasta multaa.
  • Voit lisätä myös lannoitekiteitä multaan. Voit myös lannoittaa nestemmäisesti viikottain. Valitse siis jompi kumpi
  • Totuttele pelakuuta ensin aurinkoon ja myöhemmin kanna sitä varovasti ulos lämpimiksi päiviksi.
  • Nypi kaikki kuihtuneet kukat ja lehdet heti.
  • Latvo toukokuussa.
  • Valokuvaa, juttele ja paapo pelakuutasi mahdollisimman paljon.

Äärimmäiselle kasvihullulle lisäksi  😀

  • Hanki pelargonikirjoja, käy Saaren pelakuu-päivillä,  vaihda ja osta lisää kasveja netistä, juurruta kaikki latvotut latvatkin,  hanki valtavasti kasveja niin että teet perheesikin jo hulluksi ja syksyn tullen älä  heitä yhtäkään kasvia pois. Yritä talvettaa niitä joka paikassa vaihtelevin tuloksin. Ja keväällä kaikki uusiksi.
  •  

     

     

     

     

Muulinkorva Syngonium podophyllum

IMG-20150709-WA0004 – Kopio

Oma kasvini olen saanut pistokkaana ystävältäni Niinalta. Hänen kasvinsa kukoistaa kuvassa upeana.

Helppousaste: ♥♥♥♥♥

Kenelle: helppoa viherkasvia toivovalle

Minne:  valoisa kasvupaikka, suojattuna paahteelta

Kasvin esittely:

Muulinkorva on helppo huonekasvi. Se kasvaa nopeasti, antaa anteeksi hoitovirheet, tyytyy jopa hajavaloon ja sitä on helppo lisätä. Muulinkorva kuuluu vehkakasveihin Araceae. Kasvi on kotoisin Etelä- ja Keski-Amerkasta ja sitä tavataan luonnonvaraisena Meksikosta Costa Ricaan.

Hoito: muulinkorva on helppo huonekasvi, kunhan ei unohdu kesällä 20150709_173644kovin kauan kuivaksi ja saa kasvaa tarpeeksi isossa ruukussa.

  • Kastele kunnolla ja anna mullan hieman kuivahtaa kastelujen välillä
  • Nopeakasvuista köynnöstä kannattaa lannoittaa usein, vaikka joka kerta laimealla lioksella (välillä kastellaan kuitenkin vedellä, jotta kasvualusta huuhtoutuu mahdollisista lannoitejäämistä)
  • Muulinkorva rakastaa suihkussa käyntiä, ja jos olet ahkera suihkuttelija, varmasti myös se sopii muulikselle hyvin.
  • Valoisa kasvupaikka on sopiva, mutta ei paahdetta
  • Kautta vuoden huoneenlämpö on sopiva.
  • Muulinkorva istutetaan uudelleen vuosittain.
  • Voit leikata kasvia reilustikin, se kyllä kasvaa uudelleen.
  • Juurruta pistokkaat vesilasissa.

Ongelmia: en ole huomannut kerrassaan mitään ongelmia. Jos kasvi on mennyt ruman näköiseksi – leikkaa lyhyeksi ja aloita alusta:-)

20150709_184931

Tämän kevään pistokas on kasvanut jo hienosti!

Tosiharrastajalle:

Muulinkorvasta käytetään usein virheellisesti nimeä aasinkorva. Vaikka suurin osa ikkunoillamme kasvavista Syngoniumeista onkin muulinkorvaa, myös oikeaa aasinkorvaa (tai aasinkultakorva) S.auritum voidaan kasvattaa huonekasvina. Aasinkorva on kotoisin Jamaikasta.

Muulinkorvia taas on useita eri lajikkeita, joiden lehden värit  vaihtelevat vihreän, pinkin, valkoisen ja keltaisen välillä. Muutama esimerkki:

  • Neon: yllä kuvattu pinkkilehtinen lajike
  • Neon Robusta: pinkkilehtinen lajike, jonka lehdet ovat tosi isot
  • ‘Pink Splash’ – pilkulliset lehdet
  • ‘Cream Allusion’ – kermanvärinen
    20150709_185035_Richtone(HDR) 20150709_185106_Richtone(HDR) – Kopio

Kiinanruusu Hibiscus rosa-sinensis

Helppousaste:  ♥♥

20140516_160609

Hibiscus ‘Yuno’ – lajike, jonka kukat kestävät todella pitkään.

Kenelle: Huolelliselle hoitajalle, jolla on valoisa ikkuna

Minne: Kukkiva kasvi katseenvangitsijaksi valoon, viherkasvina myös hajavaloon.

Kiinanruusua on viljelty huonekasvina pitkään. Jo 1830-luvulla kiinanruusu tuotiin Englantiin ja Suomessakin on merkintöjä kiinanruususta jo 1800-luvun loppupuolelta. Lähteet kertovat usein kiinanruusun olevan kotoisin Etelä-Kiinasta, jossa sen punakerrottu muoto kasvaa luonnonvaraisena ja josta kasvi on myös ensikerran tuotu Eurooppaan. On kuitenkin myös mahdollista, että kiinanruusu on kotoisin alun perin Afrikasta, ja kulkeutut sitä kautta Aasiaan, missä sen kasvuolosuhteet ovat optimaaliset.

Kiinanruusu kuuluu malvakasvien heimoon (Malvaceae). Heimon kasveja kasvatetaan niin puutarhassa kun huonekasveinakin. Ruukkukasveista yleisin on varmasti kiinanruusu, mutta myös auliot Abutilon ovat melko yleisiä. Harrastajilta voi lisäksi löytyä huonemalvaa Anisodontea capensis tai pavoniaa Pavonia multiflora. Hibiscus- lajeja on yli 200. Ehdottomasti yleisin huonekasviviljelyssä on Hibiscus Rosa-Sinensis tai oikeastaan tämän lajin risteymät. Kiinanruusulajikkeita on tuhansia, ja värikirjo yltää valkoisista keltaisiin, punaisiin ja violetteihin ja näiden sävyjen kirjaviin muotoihin. Kiinanruusuja on yksinkertaisia, kerrottuja ja puolikerrottuja. Myös kukan koko ja kasvin kasvutapa vaihtelevat melkoisesti riippuen lajikkeesta.  Suomessa yleisin kanta on kuitenkin perinteinen kerrottu punainen kiinanruusu – se sama, joka 1830-luvulla tuotiin Englantiin. Tämä vanha kasvaa ja kukkii poikkeuksellisen hyvin, ja kehotankin sitä kasvattamaan, jos kiinanruusu on mieleinen huonekasvi.20140429_120937

Hoito: kiinanruusua näkee yhtä usein kukoistavana kun kärsivänäkin. Huonekasvina kiinarin hoidossa onkin paljon haasteita – olen eritellyt niitä hieman alempana. Ensin kuitenkin perushoito-ohjeet:

  •  Kiinanruusu asetetaan hyvin valoisalle ikkunalle. Jos kasvin halutaan kukkivan  on tärkeää, että kasvi saa paljon valoa. Lehdet voivat jopa palaa auringossa (poista palaneet lehdet, pian kasvavat uudet!). Jos kasvia kasvatetaan puolivarjossa, se voi kyllä viihtyä hyvin viherkasvina, mutta kukkia ei tule.
  •  Kiinanruusua kastellaan ja lannoitetaan kasvukaudella runsaasti. Kastele multa läpikotaisin joka kastelukerralla. Jos kasvissa on nuppuja, multaa ei saa päästää kuivumaan kokonaan tai nuput varisevat.
  •  Kiinaria on paras kasvattaa sisätiloissa kautta vuoden. Se nimittäin saa helposti tuholaisia ulkona -kuten myös sisällä, jos hoito on huonoa. Jos viet kuitenkin kiinanruususi ulos kesäksi, tarkista kasvi huolella tuholaisten varalta ennen sisälle tuomista. Näin metellään myös aina kun ostetaan uusi kiinanruusu!20140508_105439
  • Kiinanruusua kannattaa käyttää silloin tällöin suihkussa, jotta lehdille ei keräänny liikaa pölyä, mikä haittaa kasvin yhteyttämistä. Myös upotuskastelu on tällöin paikallaan.
  • Talvella kiinanruusu viihtyy parhaiten hieman viileämmässä, jolloin kastelun tarve on vähäisempi. Myös huoneenlämpö kuitenkin käy. Jos lehtiä putoilee – älä huoli – tämä kuuluu asiaan. Tärkeämpää on varoa, että talvella kasvia ei kastella liikaa. Kiinanruusu tarvitsee leponsa, jotta jaksaa keväällä kasvaa ja kukkia. Talvellakin kiinanruusu tarvitsee runsaasti valoa.
  • Joka kevät kasvi istututetaan uudelleen. Ruukku saa olla hieman edellistä isompi. Hyvä salaoijitus ja rikas multa takaa hyvän kasvun.
  • Istutuksen jälkeen, kun kasvi on toipunut ja taas kasvaa,  kiinanruusu kannattaa leikata. Voit leikata kaikki oksat niin, että  kuhunkin oksaan jää vain muutama lehti.  Myös myöhemmin kesällä kiinanruusua voi leikata esimerkiksi niin, että jättää vain muutaman vahvan oksan, jolloin kasvi jaksaa kukkia runsaasti. Jos kiinanruusua ei leikata ollenkaan, siitä tulee melkoisen iso, tuuhea puu.20140702_110938
  • Leikatut oksat voi juurruttaa vedessä tai mullassa läpinäkyvän pussin alla, johon on leikattu ilmareikä.
  •  Kiinanruususta voi kasvattaa myös runkopuun. Varsinkin keräijälle tämä on hyvä keino saada mahtumaan enemmän tilaa vieviä kasveja.  Menettele seuraavalla tavalla:
  1. Juurruta kiinanruusupistokas.
  2. Anna pistokkaan kasvaa haluamaasi puun pitutteen typistämättä kertaakaan.
  3. Latvo sitten kasvi (voit juurruttaa latvan). Latvusto alkaa täten haarautua.  Poista kaikki runkoon ilmestyvät lehtihangat ja oksan alut heti. Pidä siis puun runko sileänä.
  4. Kun kaksi haaraa ovat kasvaneet hieman, latvo taas. Leikkaa jatkossa latvusta usein jotta puun latvus tihenee. Huoehdi aina myös, ettei runkoon pääse kasvamaan sivuhaaroja.

    20150706_135222

    Uusien ja vanhojen kannan kiinanruusulehdissä on eroja. Uusissa lajikkeissa lehdet ovat usein pienempiä, enemmän munuaismaisia ja kiiltäviä.

Ongelmia:

20140510_185333

Hibiscus ‘Adonicus Yellow’

Vaikka kiinanruusu on upea kasvi kukoistaessaan ja voidessaan hyvin, liittyy tämän kasvin kasvatukseen kuitenkin myös paljon haasteita. Tässä muutamia, minkä kanssa minä olen paininut vuosien varrella.

Miksi kiinanruusun pistokas ei juurru?:  Kiinaruusun juurruttamisesta on monta eri koulukuntaa: toiset juurruttavat veteen, toiset suoraan multaan. Toiset juurruttavat isoja, jo puutuneita ja kukkineita oksia, toiset nuoria. Joka tapauksessa kiinanruusun pistokas joko juurtuu helposti tai sitten se ei juurru millään, mitä tahansa yrittää.

Tässä minun vinkkini:

  • Mielestäni parhaiten juurtuu  oksa, jossa on 5 – 6 lehteä. Varmin on, jos
    oksa on kasvanut samana vuonna kun juurrutetaan, ja on vielä pehmeä viherkuorinen. Myös on ehkä eduksi, jos oksa ei ole vielä kukkinut.
  • Poista alimmat lehdet ennen juurrutusta. (Katso kuva!)
  • Oksa juurtuu todennäköisesti  vesilasissa, mutta huolellinen hoitaja pääsee parhaaseen tulokseen istuttamalla pistokkaan pienehköön muoviruukkuun ja asettamalla muovihupun, jossa ilmareikiä, kasvin päälle kuminauhalla.
  • Multa pidetään tasatuoreena – ei koskaan kuivana tai litimärkänä.
  • Kun kasvua näkyy, huppu voidaan poistaa ja kolmannen uuden lehden kasvaessa istuttaa isompaan ruukkuun.
20140930_164301

Kerrottu keltainen on vanha lajike. Kukat ovat pienet ja sirot.

Kiinanruusuni on upea viherkasvi, mutta ei kuki: Enemmän valoa! Voit myös leikata heikompia oksia pois kasvin voimien säästämiseksi

Kiinanruusuni nuput tippuvat eivätkä jaksa avautua: Varmista, että hoidat kiinariasi hyvin: ruukku on tarpeeksi iso, valoa runsaasti ja lannoitus ja kastelu kunnossa. Kastelu ei saa unohtua, kun kasvi kehittää nuppuja. Jos valoa on liian vähän, saattaa kiinanruusu tehdä nupun alun, mutta ei jaksa avata kukkaa loppuun asti (tämä on varsinkin syksyllä ongelmana). Kun kasvisi on nupuilla, anna sille myös kasvurauha – kiinanruusua ei saa tällöin käännellä tai sen paikkaa vaihtaa.

Kiinanruusussani on tuholaisia: osta Provadoa tai muuta tehokasta torjunta-ainetta. Tarkista kiinanruusua säännöllisesti tuholaisten varalta, jotta huomaat ei-toivotut vieraat ajoissa. Muista että, mitä huonompi hoito, sen helpommin tuholaisetkin pääsevät hyökkäämään heikkoon kasviin. Muista myös uutta kiinanruusua ostaessasi tarkastaa jo  kaupassa, ettei ole minkäänlaisia merkkejä tuholaisista. Hyvin usein nimittäin niitä näkyy!

20140508_105527

Vanhetessaan kiinanruusun kukat hieman tummuvat ennen kuihtumista.

Kiinanruusuni kasvaa ja voi hyvin, mutta kukat eivät ole yhtä kauniit kun ennen: Kiinanruusu on parhaassa kukintaiässä 2-3 vuotiaana. Tämän jälkeen kasvi voi elää vuosikymmeniäkin, mutta kukat eivät ole aivan samassa loistossaan enää. Kasvata varataimia, niin pääset nauttimaan kukkaloistosta!

Ostin uuden kiinanruusun kaupasta. Se oli hetken hyvinvoiva, ja nyt kärsii / kuolee: Isot puutarhamyymälät käsittelevät usein kiinanruusujaan kemiallisesti, jotta ne kukkisivat nuorena. Lähes aina on pienenpienessä ruukussa kasvaa kolme kiinanruusua. Kun tuot uuden kasvin kotiin, voit heti leikata siitä pistokkaan juurtumaan. Jos juurrutus onnistuu – ongelmasi on ratkaistu – tämä juurrutettu kasvi kasvaa hienosti. Tarkista myös kasvi tuholaisten varalta!  Kaupan kiinanruusu kannattaa istuttaa uudelleen heti – voit erottaa halutessasi kasvit omiin ruukkuihinsa, tai istuttaa ne isoon ruukkuun. Varo kaksihaaraista pääjuurta – se ei saisi katketa! Hoida kasviasi yllä olevien ohjeiden mukaan.

Vahvasti kärsivää kaupan kiinanruusua voi yrittää pelastaa  istuttamalla uudelleen ruukun vahvin taimi ja leikkaamalla kasvi aivan lyhyeksi.

Suosi aina vanhoja  tai nimellisiä kiinanruusukantoja jos mahdollista. Ne kasvavat ja voivat paremmin.

20140910_094444

Tällä lajikkeella on 5 emiä tavanomaisen yhden sijaan.

20140326_154347

Perinteinen vanha kiinanruusu on upein kaikista!

20140429_120847

Ikivanha puolalainen kanta.

20140510_185347

Hibiscus ‘Adonicus Red’ on oma lempparini.

20150401_125150

Hyvin suurikukkainen lajike.

20150409_143602

Kiinanruusu ‘Mango’

20150409_143630

90-luvun lajike, jonka väri on todella herkkä. Tämä lajike on paras kukkiani – jo ensimmäisen vuoden pistokas kukkii.

20150524_182435

Hibiscus ‘Adonicus Gold’ on muisto Wienin kasvitieteellisestä puutarhasta (ja häämatkaltani).

20150617_133711

‘Full Moon’ on täyskeltainen lajike, jonka kukka voi olla jopa 20 cm leveä.

20150705_135723

Violetti ei ole kovin yleinen väri kiinanruusuissa. Tässä vaaleanvioletti kanta. Tämän sain hauskalla tavalla – kyseinen lajike nousi ebayn huutokaupassa hurjiin hintoihin. Minä en voinut sitä hinnan takia ostaa, mutta ostin erään toisen lajikkeen. Noh kuinkas kävikään – kun kasvi alkoi kukkimaan, se olikin kallis violetti! Kenties myyjällä oli menneet pistokkaat sekaisin:-D


Aaroninparta Saxifraga stolonifera

Helppousaste: ♥♥♥♥

Kenelle: erikoisesta kasvutavasta tykkäävälle20150521_153210_Richtone(HDR)

Minne: pohjoisikkunalle amppeliin tai korkeaan ruukkuun muiden kasvien katveeseen

Aaroninparta on monelle tuttu amppelikasvi. Sitä on harvoin myytävillä kasvikaupoissa, enemmänkin se leviää rönsyjensä avulla ikkunalta toiselle. Kuten moni tietääkin, aaroni nimittäin tekee liianimaisten rönsyjensä päähän pieniä taimia, jotka on helppo irroittaa ja istuttaa omiin ruukkuihin.

Aaroninparta on kotoisin Japanista ja Etelä-Kiinasta. Se kuuluu rikkokasvien heimoon Saxifragaceae. Aaroninparta on heimonsa ainoa huonekasviedustaja – sen sijaan niin puutarhassa kun Suomen luonnossakin rikkokasvit ovat tuttuja.

Minulla on kummallinen suhde aaroninpartaan. Vaikka kasvini ovat ajatuksissani jatkuvasti ja puuhailen niiden kanssa päivittäin, aaronia tuskin edes huomaan. Omani on hyvin vanhaa kantaa – kulkee suvussa – ja on siis säilyttettävä jo siitä syystä. Kesäkuussa yhtäkkiä aaroniini (tai molempiin oikeastaan) ilmestyy kukkavana, ja mahtava kukinta alkaa. Silloin ihastelen kasvia pävittäin ja tuijottelen sen pieniä valkoisia kukkia läheltä. Ehkä nimi tulee siitä, että kukassa voi nähdä vanhan partaisen ukon, jos katsoo tietystä kulmasta! Katsokaa vaikka kuvasta:-)20150521_153055

Kukinnan lisäksi aaronin hyvä puoli on se, että  kasvi sopii sinne, mihin moni muu kasvi ei käy –  pohjoisikkunalle. Ja minullahan tällainen ikkuna löytyi vanhasta kodistamme, ja  myös uudessa kodissani – vanhassa rintamamiestalossa – on ikkunat joka ilmansuuntaan ja näin ollen muuton koittaessa löytynee aaronillekin uusi paikka kasvaa.

Hoito:

  • Sijoita aaroni varjostamattomalle pohjoisikkunalle tai jos itäikkuna on vapaana – vielä parempi!
  • Kastele säännöllisesti kasvukaudella – voit kuitenkin antaa mullan hieman kuivahtaa.
  • Lannoita kahden viikon välein, talvella ei tarvitse lannottaa.
  • Uudelleenistutus kannattaa tehdä joka vuosi.
  • Talvella aaroni voi olla myös vähän  viileämmässä, tällöin kasteluntarve on vähäi
    20150703_140015_Richtone(HDR)

    Aaroni voi kasvaa myös korkeassa ruukussa muiden kasvien katveessa. Tässä aaronia varjostavat paisteelta Vaahtera-aulio, muulinkorva ja helokämmekkä.

    sempi. Toisaalta – aaroninparta pärjää hyvin myös huoneenlämmössä kautta vuoden.

  • Voit taivuttaa rönsyjä ja aaronivauvoja emon kanssa samaan ruukkuun, jos haluat tuuhean kasvin..

Ongelmia:

  • Kasvissani on vihannespunkkeja: liian harvoin kasteltuun aaroninpartaan tulee herkästi punkkeja. Tee tuholaistorjuntaa ja kastele useammin
  • Aaronini ei kuki: kasvilla on liian vähän valoa tai lannoitus on liian vähäistä. Tarkista hoito-ohjeet yllä, ja paranna kasvin hoitoa.
  • En saa aaronin rönsytaimia juurutmaan:  kokeile pohjalämpöä! Auttaa heti
  • Kasvini on rumentunut: aaroninpartaa ei ole pakko leikata. Jos kasvin ulkonäkö ei enää miellytä, voi aaronin saksia kyllä surutta lyhemmäksi. Kasvi palautuu pian.

Tosiharrastajalle:

Koska suvussa on vain tämä yksi laji, joka sopii huonekasviviljelyyn, voi kerätä erilaisia aaroninparran kantoja. Kannattaa yrittää hankkia ainakin seuraavat lajikkeet:20150521_153203_Richtone(HDR)

  • vanha suomalainen kanta: melko pienet, pörröiset lehdet, kukkii kaikista herkimmin
  • “Tricolor” vaaleanpunertavat lehdet ja lyhyet rönsyt
    20150521_153123

    Lehtien kuviointi on todella kaunis. Tässä ei ihmisellä ole osaa eikä arpaa – kanta on alkuperäinen.

    20150521_153146_Richtone(HDR)

    Kukassa voi nähdä parrakkaan herra Aaronin