Archives

Kasvattaisinko harvinaisempia sipulikasveja huonekasveina?

 

Rakas lukija,

Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut,  kasvatan kaikenlaisia kukkivia huonekasveja – mutta 3 ryhmää on ylitse muiden: orkideat, vanhat huonekasvit ja sipulikasvit  (kaksi viimeistä kulkevat muuten useinkin käsikädessä).   Rakkaus sipulikasveihin näkyy toki minunkin puutarhassa – mutta sipulikasvien kasvattaminen ruukussa ja sisällä on ollut se alkuinnostus koko harrastukselle.

Noin 13 vuotta olen  kokeillut kaikenlaisia sipuleja sisällä ja ruukussa – harvinaisia, vanhoja, yleisiä, aivan mahdottomia, todella helppoja, luonnonkasveja, pieniä, isoja, rumia, haisevia, tuoksuvia… Alussa lähinnä epäonnistunut, nykyään joskus onnistunutkin. Onnistumisella tarkoitan itsekukitettua sipulia, en siis oston jälkeen ilmestyvää kukintaa, jonka kunnian saa kasvatustarha. Nykyään sipuliharrastus ei ole niin kokeilevalla pohjalla, ehkä ennemminkin ylläpitävällä – mutta silti vaan  muutamia uusiakin tulee joka vuosi.

Sipuliharrastuksen ruukussa voi jakaa kolmeen ryhmään

  1. Puutarhasipulien hyötäminen ruukussa (esim. hyasintti, tulppaanit, narsissit, krookukset). Olen kirjoittanut hyötämisestä TÄÄLLÄ ja myös vanhassa blogissani.
  2. Sipulien kasvattaminen huonekasvina – esimerkkinä yleisimmistä: amatsoninlilja, amaryllis, kriinumit – mutta myös monet, monet harvinaisemmat lajit.
  3. Herkkien sipulikasvien kasvattaminen ulkona ruukussa – nämä kasvit siis vain talvehtivat sisällä – esimerkkinä vaikka luonnonlaji-miekkaliljat ja Crocosmiat.

Sipulikasvien ryhmästä 2  ei ole kovin helppoa löytää tietoa. Internet on toki tarinoita pullollaan – mutta onko suomalaisen järkevää lukea floridalaisen harrastajan tekstejä, joka voi pitää kasvinsa ulkona vuoden ympäri?  Huonekasvikirjat esittelevät kyllä muutamat yleisimmät (amaryllis, kriinumi, clivia) – mutta kun oikeasti – SIIS OIKEASTI – voit päästä todella helposti upeisiin tuloksiin niin monen ei-tavallisen sipulikasvin kanssa. Minulla itse asiassa on ollut haaveena kirjoittaa aiheesta kirja – niin monen erehdyksen ja muutaman onnistumisen kanssa olen vuosien varrella paininut. Mutta tässä ensi alkuun suositus muutamasta loistavasta kirjasta, josta saat tietoa harvinaisistakin sipulikasveista.

20161112_170440

1.Lena Månsson Ruukkukasvit – kirja sisältää aika kattavan osion sipulikasveja. Erityisesti ilahduttaa vanhojen sipulikasvien mukanaolo: Kaarililja, vaarinlilja, heinälilja Olen esitellyt kirjan TÄÄLLÄ. Ei sisällä kuitenkaan harvinaisuuksia.

41nceciydl-_sx327_bo1204203200_

 

2. Anna Pavord :  Bulb:  Ehkä maailman kaunein kirja. Jokaisen sipulinystävän perusteos! Mukana lähes kaikki mahdolliset kasvatettavat sipulit niin puutarhaan, ruukkuun ulos kun huonekasviksi. Upeat kuvat!  Toimivat hoito-ohjeet. Kirja keskittyy puutarhasipuleihin, mutta vaikka et puutarhanhoitoa harrastaisikaan – tätä kirjaa on aivan ihana selailla.

1101_10000010_201586101624

3. & 4. Rod Leeds: Bulbs in Container ja Autumn Bulbs. Ensin mainittu on aivan ihana
kirja: kaikenlaisia ehdotuksia ruukussa kasvatettaviin sipuleihin: mukana valtavasti erikoisuuksia! Kirjan loppuosassa on mainio hoito-opas sipuleille ruukussa sekä erityisen hyvä siemenkasvatusopas. Vaikka tämäkin kirja keskittyy siihen, että viet sipulit ruukussa kesällä ulos, löytyy kirjan lajiluettelosta runsaasti erikoisuuksia.

s-l225

Autumn bulbs on myös kaunis kirja, josta löytyy tietoa syksyllä kukkivista lajeista – moni näistä soveltuu ruukkuun ja kirjan kirjoittajakin suosittelee ruukkukasvatusta.

5. Esko Puupponen: Viherkasvikirja.  Esko Puupponen on minun guruni – olen oppinut hänen kirjoistaan niiiiin paljon. Ei mene viikkoakaan, etten lukisi jotain hänen teostaan. Vieherkasvikirjasta löytyy sipuleja vaikka millä mitalla – myös harvinaisia. Koko kirja on rakennettu tosiharrastajan tarpeisiin – suosittelen lämpimästi. Olen esitellyt kirjan TÄÄLLÄ.

lataus

6. Thad M. Howard – Bulbs for warm Climates. Ei varsinaisesti käsittele huonekasvisipuleita, mutta kirjassa on hyvin kattavasti esitelty meille harvinaisia sipuleita. Kuvauksista voi päätellä mitkä sipulit viihtyisivät myös meillä.

 

 

Töyhtövana Eucomis

20161112_164702

Eucomis comosa ‘Sparkling Burgundy’

Töyhtövana Eucomis

*harvinaiset huonekasvit*

Helppousaste: ♥♥♥

Kenelle: erikoisisuuksista pitäville

Minne: kesällä ulos, syksyllä ikkunalle, talvella pimeään kaappiin

Taustaa: Töyhtövanat ovat Eteläafrikkalaisia sipulikasveja. Sukuun kuuluu kymmenkunta lajia, joista useimmat sopivat huonekasviksikin. Töyhtövana on helppohoitoinen huonekasvi  – kukinta kestää todella kauan ja on itse asiassa aika näyttävä. Suomenkielinen nimi viitanee kukinnon päässä olevaan töyhtöön.  Englanninkielinen nimi “Pineaple flower” eli ananaskukka sopii myös hyvin.

Töyhtövanaa on muuten kasvatettu Suomessa jo melko kauan – se ei todellakaan ole mikään uusi trendikasvi.

20161112_164654

Minun kasvini kasvavat aina valtoimenaan ja tukematta, mutta jos pidät säntillisemmästä linjasta, voit tukea kukkavanat kepillä pystyyn. Ohjaa tällöin kukintaa jo nuppuvanan alkukasvusta lähtien.

Hoito-ohjeet

  • Kun ostat sipulin, istuta se melko koholle suurehkoon ruukkuun. Multa saisi olla ravinnerikasta ja läpäisevää (esim. perliittiä voidaan käyttää mullan seassa). Jos haluat töyhtövanan lähinnä ulkokasviksi, aloita kasvatus jo varhain. Jos se on huonekasvina, suosittelen hieman myöhäisempää istutusta. Näin pääset nauttimaan kukinnasta silloin kun muuten ikkunalla on kukinnan osalta hiljaista.
  • Kastele sipulia kevyesti istutuksen jälkeen ja odottele sitten, että kasvu on alkanut (älä päästä multaa täysin kuivaksi jos kasvua ei näy – yleensä kuitenkin sipuli intoutuu kasvamaan heti)
  • Kastele koko kasvukauden runsaasti ja älä koskaan anna mullan täysin kuivua
  • Lannoita säännöllisesti koko kasvukauden!
  • Mikäli mahdollista, sijoita kasvi kesäksi ulos. Eucomis hyötyy päivän ja yön lämpötilavaihtelusta. Jos pidät sitä sisällä, voit avata ikkunan kasvin läheisyydessä.
  • Anna sipulille kaikki mahdollinen valo – eucomis ei kärsi edes pahimmasta paahteesta vaan päinvastoin: runsas valo on tae kukinnasta.
  • Syksyllä tuo sipuli sisälle ikkunalle. Jatka kastelua ja odota kukintaa.
  •  Kun kukinta ohi – vähennä kastelua ja lopeta se pian kokonaan. Anna lehtien tuuleentua
  • HUOM! Mikäli et vähennä kastelua -Eucomis pysyy viherkasvina vaikka ympäri vuoden, mutta lepo on kukinnan edellytys – ympärivuotisessa kasvussa töyhtövana pysyy todennäköisesti viherkasvina.
  • Kun lehdet ovat tuuleentuneet, eucomis laitetaan pimeään paikkaan – mieluiten viileään ja kuivaan.
  • Istuta töyhtövana uudelleen joka kevät.
  • Voit lisätä kasvia sivusipuleista, joita muodostuu silloin tällöin. Myös siemenkylvö onnistuu, mutta vaatii pitkän ajan kukkiakseen20161113_104253

Tosiharrastajalle: Seuraavia Eucomis – lajeja kannattaa kokeilla – hoito on kaikille sama. Tarkkaile myös eri lajien  lajikkeita! Tosiharrastajan kannattaa ehdottomasti kokeilla siemenlisäystä – se on ainoa tapa saada harvinaisempia lajikkeita. Minulla on kasvussa useita, kun ne joskus kukkivat – laitan kuvia blogiin.

  • E.autumnalis
  • E.bicolor – muista myös ‘Alba’ – muoto
  • E.comosa – ja  erityisesti laike ‘Sparkling Burgundy’ {kuvassa}
  • E.pallidiflora
  • E.pole-evanssii
  • E.vandermerwei – tämä on erikoinen, pilkullislehtinen lajike

Hyötäminen: Iirikset ruukussa

 

 

Tässä kirjoitussarjassa kirjoitan eri sipulilajien hyötämisestä. Ensimmäisenä vuorossa Iirikset.

Sipulien hyötämisestä yleisesti olen kirjoittanut TÄÄLLÄ. Minä olen todellinen sipulifani – rakastan kaikkia sipulikasveja ylitse muiden niin sisällä, puutarhassa kun keittiössäkin. Hyötää voi kaikenlaisia sipuleita, myös harvinaisempia lajeja ja lajikkeita.

Eri lajeilla ja lajikkeilla on omat niksinsä – toiset ovat vaikeita ja toiset helppoja hyötää – osat tältä väliltä. Iriksistä kannattaa valita niin sanotut hollantilaiset lajikkeet (Dutch Iris) jotka ovat helpoimmasta päästä.

Käy kurkkaamassa puutarhamyymälän alennusrekkiin. Jos löytyy iiriksen sipuleita – tähän aikaan vuodesta yleensä ylihalvalla – , osta ja kokeile! Voit hyötää sipuleita pitkin syksyä ja talvea. Näin sinulla on koko talvikauden kukkivia kasveja sisällä.

Iiristen hyötäminen:

  1. Etsi syvä ruukku. Toisin kun narsisseilla, tarvitset astiaasi ehdottomasti reiän.
  2. Täytä ruukun pohja soralla (n 1,5 cm) tai muulla vastaavalla aineella.
  3. Lisää rikasta multaa.
  4. Laita sipulit vieri viereen, niin että sipulien nokat näkyvät.
  5. Laita sipulit PIMEÄÄN ja KYLMÄÄN 8 viikoksi. Kellari, tai autotalli käyvät hyvin. Lämpötila saa jopa mennä vähän alle nollan tai pysytellä ihan vähän yli nollan. Voit laittaa sipulit myös jääkaappiin mutta muista että etyleeniä sisältäviä hedelmiä ja vihanneksia ei silloin saa säilyttää samassa jääkaapissa.
  6. Kun nuput ovat n.5 cm, tuo ruukku hämärään paikkaan. Paras olisi viileähkö -hieman alle 20c – tila – esim eteinen- mutta myös lämpimämpi käy. Kastele vähän.
  7. Muutaman päivän kuluttua tuo ruukku valoisaan paikkaan ja lisää kastelua.
  8. Kun nuput aukeavat, voit pidentää kukintaa siirtämällä yöksi kasvin viileään. Minä kasvatan usein pieniä lajikkeita ja laitan ruukut yöksi jääkaappiin (voitte vain kuvitella mitä palautetta perheeltäni tulee, kun välipalaa illalla etisessään törmäävät jääkapissakin kukkiin:-D).
  9. Kun kukinta on ohi, hoivaa kasviasi ikkunalaudalla – kastele ja lannoita. Jos lehdissä alkaa näkyä lakaistumisen merkkejä, lopeta kastelu ja siirrä kasvi mielellään viileään. Pimeä kaappikin käy.
  10. Istuta ulos kun maa ei ole jäässä (touko-kesä). Jos asut kerrostalossa, istuta silti sipuli ulos – vaikka pihallesi tai työmatkan varrelle:-).
  11.  

    HUOM! Älä hyödä samoja sipuleita samana vuonna uudelleen!

Helppoa, eikö vain! Ja miten kaunis onkaan kukkiva iiris  tammikuussa kun ulkona on pakkasta tai maaliskuussa kun kevät on vasta tuloillaan!

20160107_140811

Kliivia eli punasarja (Clivia minata)

Clivia minata – kliivia eli punasarja

Helppousaste: ♥♥♥♥ viherkasvina, ♥♥♥ kukitettavana20150330_151933

Kenelle: upeaa kukintaa haluavalle, pitkäikäistä kasvia etsivälle, vanhojen huonekasvien ystävälle

Minne: valoisalle paikalle ikkunalle tai sen läheisyyteen, talvella viihtyy viileässäkin, kesällä mieluiten ulkona

Nyt on ajankohtainen aika kirjoittaa kliiviasta. Kllivia kukkii keväällä, ja sitä löytyy tähän aikaan vuodesta myös kukkakaupoista. Kliivia on itse asiassa hyvin vanha huonekasvi, mutta edelleen melko suosittu. Se viihtyy hyvin huoneoloissa ja on näyttävä viherkasvinakin.

Punasarja on narisssikasveihin (Amaryllidaceae) kuuluva sipulikasvi, ja sen sukulaisiin kuuluu esimerkiksi tuttu ritarinkukka. Kliivia on kotoisin Kaakkois-Afrikasta.

Hoito-ohjeet: 

– Kliivia astellaan valoisalle kasvupaikalle. Kesällä itä- tai länsi-ikkunalle tai ulos aruingolta suojattuun paikkaan, talvella eteläikkunalle. Kliivia kasvaa myös hajavalossa, mutta pysyy tällöin viherkasvina.

– Kastellaan ja lannoitetaan kasvukaudella runsaasti. Syksyllä vähennetään kastelua. Talvikastelua vain silloin tällöin.

– Mikäli kliivialle toivotaan kukkia, tärkeää on viileä lämpötila syksyllä, jotta kasvin kukka-aiheet kehittyisivät. Tämä hoituu helposti pitämällä kasvi ulkona myöhäiselle syksylle asti (yölämpötila ei saa kuitenkaan tippua lähelle nollaa).

– Klliviaa ei kannata istutella uudelleen turhan usein. Kasvi kukkii parhaiten, jos ruukku on täynnä juuria. Kasvia voi lisätä jakamalla, mutta emokasvi saattaa jättää jakamisen jälkeen kukinnan väliin. Oikea aika istuttaa on kukinnan jälkeen keväällä.

– Kliiviaa voi myös lisätä siemenestä, mutta siementen on oltava tuoreita, jotta ne itävät. Varo siis nettihuutokauppoja! Liuota vuorokausi ennen istuttamista. 20150330_151744

Ongelmia

Kliivia ei kuki: onko kasvi varmasti saanut syksyllä kylmäkäsittelyn? Jos on, kokeile siirtää kasvi valoisaan. Varmista myös, ettet häiritse kasvia vuosittaisella mullanvaihdolla

Kliiviani kukkii, mutta kukkavarsi jää kasvin keskiosaan eikä kasva pituutta tarpeeksi:  tämä on melko yleinen ongelma.  Älä kastele kun kukkanuput näkyvät enne kun kukkavarsi on kasvanut pitkäksi!  Jos tämä ei tunnu auttavan, kliivian voi laittaa myös pimeään kaappiin siksi aikaa kun kukkavarsi kehittyy. Varsinkin keltakukkaisella kliivialla on taipumusta lyhytvartisuuteen.

Kliviani lehdet paloivat kesän auringossa: ei hätää, kasvi kyllä uusii lehtensä. Aseta kliivia varjoisammalle paikalle. Voit myös leikata rumat lehdet pois.

Kliivia tiputelee silloin tällöin alimpia lehtiään:  ei hätää, tämä on täysin normaalia! Vanhat lehdet kuolevat, ja uusia kasvaa.

Tosiharratajalle: Kliivian harrastajia on Amerikassa ja Etelä-Afrikassa runsaasti. Heillä on omat seurat, kasvihuoneet ja runsaasti toinen toisiaan upeampia lajikkeita. Suomen oloissa jo tilaa vievän kasvutavan takia tällainen innokkuus voi olla vaikeaa. Jos olet innostunut kliiviasta, tässä muutama vinkki mistä lähteä liikkeelle

– Kannatta etsiä toisilta harrastajilta itselleen vanha kapealehtinen kliivian kanta ja vanha leveälehtinen kanta. Nämä kukkivat hieman eri aikaan, ja on hauska vertailla kukkia

– Kaupoista saattaa löytyä myös keltakukkaista kliiviaa. Kasvaa hitaammin  ja kukkii vähän vaikeammin kun edellä mainitut vanhat kannat, mutta on kukkiessaan upea

– On olemassa kirjavalehtistä kliiviaa, joka on erityisen upea myös viherkasvina.

– Mikäli tämä ei riitä, tilaa eri lajikkeiden siemeniä. Harrastajat ovat kehitelleet värivaihtoehtoja vihreän, punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä sekä raidallisia kukkia. Myös lehden värityksiä on monenlaisia.

– Voit myös kokeilla muita luonnonlajeja C.nobilis, C.caulescens, C.gardenii, C.mirabilis ja C.robusta

KHoito

Punatupsukit Scadoxus (ent. Haemanthus)

Sipulikasvit ovat suuressa osassa huonekasviharrastustani ja siten myös tätä blogia.Nimenomaan sellaiset sipulikasvit, joita voidaan kasvattaa sisätiloissa tai ruukuissa ulkona, ja talvettaa sisätiloissa. Minulla on paljon vanhoja sipulihuonekasveja, kuten vaarinkukka, kaarililja tai kliivia mutta myös harvinaisempia sipuleita, josta tänään esittelyssä punatupsukit

20140717_230017

S.Multiflorus kukkii elokuussa 2014

20140905_203355

S.Pseudocaulus eli ‘Pseudo’ ja pensselimäinen kukinta

Punatupsukki Scadoxus on hauska kasvi. Sen englanninkielinen nimi paintbrush lily on hyvin osuva, sillä juuri sudilta tai pensseliltä kasvin kukinta näyttää. Punatupsukin vanha suku on Haemanthus, jolla sitä usein edelleen myydään.

Uudessa Scadoxus – suvussa on yhdeksän lajija, jotka kaikki kasvavat trooppisessa Afrikassa. Yleisin huonekasvina lienee S.Multiflorus jossa on upea punainen pallomainen kukinta.  Minulla on tämän lisäksi vielä Scadoxus puniceus ‘Natalensis’ ja harvinainen  S. pseudocaulus, josta tänään kirjoitan. Multifloruksesta ja puniceusta myöhemmin kesällä lisää. (Pahoittelut viimevuotisista kuvista, joiden laatu on todella huono. Olen hankkinut sittemmin kasvinkuvausta varten paremman kameran).

20140905_203349

S.Pseudocaulus kukkii

S.pseudocalaus on kotoisin Nigeriasta ja lähialueilta (Guinea, Kamerun) ja  on aivan erinomainen huonekasvi. On suorastaan harmi, että se on niin harvinainen. Kasvi on ikivihreä, eli ei kuivata lehtiään talveksi. Se ei kuitenkaan kasva kun hetken vuodessa – muuna aikana punatupsukkini  “Pseudo” vain on.

Minun kasvillani on neljä pilkullisvartista lehteä. Joka kevät lehdet yksitellen lakastuvat, mutta samalla kasvaa uusi lehtiruusuke ja neljä uutta aivan samankokoista lehteä. Kesän Pseudo on ulkona, ja jossain vaiheessa heinäkuussa kasvaa kukkavarsi lehtiruusukkeen viereen. Kukka aukeaa hitaasti ja kestää noin kolme viikkoa. Pseudo on ollut minulla nyt kuusi vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta se ei kukkinut.

20150203_104659

“Pseudon” siemenet ovat kypsyneet 6 kuukautta ja alkavat nyt valmistua.

Pseudon hoito on äärimmäisen helppoa. Koska se ei suurimman osan vuodesta kasva, kastelu voi olla hyvin niukkaa, talviaikana vain muutaman kerran kuussa. Kesällä kasvi kannattaa laittaa ulos ja kastella ja lannoittaa sopivassa määrin. Tupsukki kestää yllättävän paljon valoa. Sen lehdet vaalenevat auringossa, mutta se taitaa olla edellytys kukintaan (ensimmäiset vuodet varjostin kasvia, ja silloin kukkaa ei kuulunut).

Viime kesänä päätin yrittää siemenkylvöä, jotta tätä hienoa kasvia saisi muillekin. Tupsukeille tyypillisesti kasviin ilmestyivät pölytyksen jälkeen vihreät marjat. Nämä marjat ovat pysyneet vihreinä elokuusta helmikuuhun asti. Nyt yhtäkkiä ovat siemenet alkaneet kellastua, eli ne ovat pian valmiina kylvettäväksi (älykäs kasvi, vaikka on kotoisin Afikasta, näemmä se ymmätää, että meillä Suomessa juuri nyt on aika lisääntyä:-). Kuten muillakin saman heimon kasveilla (ritarinkukat, kliivia jne.), siemenet on kylvettävä hyvin tuoreena! Mikäli kylvö onnistuu, nämä pienet tupsukinsipulit tulevat myyntiin tai vaihtoon, eli niitä kannattaa blogin kirjoittajalta kysellä osoitteesta vanhantalonikkunallakukkii@gmail.com tai kommentoida postausta.

Tämän postauksen lähteinä on käytetty

  • Pacific Bulb Societyn erinomaisia sivuja
  • Upeaa kirjaa The Color Encyclopedia of Cape Bulbs (suosittelen kirjaa jokaiselle kasviharrastajalle. Valtavasssa teoksessa on upeat värivalokuvat ja myös hoito-ohjeet lajiesittelyn lisäksi)
  • 9780881925470l

Joulukukat: Amaryllis eli ritarinkukka

Ritarinkukka eli Amaryllis Hippeastrum

 photo HippeastrumBlossomPeacock3.jpg

Kuvassa H. Blossom Peacock.

Helppousaste: ♥♥♥

Minne: Valoisalle ikkunalle, kesällä ulos, kukkiessaan pöydän koristeeksi

Kenelle: Ahkeralle kastelilalle ja lannoittajalle

Tammikuussa monella kukkaystävällä kukkii ikkunalla vielä amarylliksia . Nämä upeat sipulikukat on melko helppo säilyttää seuraavaa vuotta ja uutta kukinaa varten. Ohjeita löytyy kasvikirjoista ja netistä pilvin pimein, mutta silti moni sanoo epäonnistuvansa uudelleenkukittamisessa.

Lähes aina amaryllikset ovat niin sanottuja puutarhamuotoja eli risteymiä. Harrastajat – kuten minä – kasvattavat myös luonnonlajeja, mutta näistä kirjoitan erikseen toisen kerran, koska hoito on haasteellisempaa ja vähän erilaista.

Hoito kukinnan ollessa ohi:

1. Anna kukkavanan tuuleentua, eli kuivua. Nappaa se sitten pois. Aseta amaryllis kasvamaan mahdollisimman valoisaan paikkaan.

 photo HippeastrumBogota3.jpg

H.Bogta sivuprofiili

2. Kastele säännöllisesti, ja mikä erityisen tärkeää LANNOITA SÄÄNNÖLLISESTI esimerksiksi joka kastelukerralla laimealla liuoksella, tai viikoittain, miten omaan tyyliisi sopii.  Joskus ohjeissa sanotaan kastelusta alakautta, itse en kastele alakautta, ja hyvin olen pärjännyt. Amarylliksen hoidon onnistuminen piilee VALOSSA JA LANNOITUKSESSA. Myöskään kastelu ei saa unohtua, koska jos sipuli asettuu lepoon liian aikaisin, ei kukkia tule. Amaryllis onkin siis mainio ‘ylihoitavan’ kasvattajan kasvi:-)

3. Heti kun ilmat lämpenevät, ritarinkukka kannattaa laittaa ulos tai parvekkeelle. Toki se pärjää kyllä sisälläkin. Jatka kastelua ja lannoitusta koko kesän. Jos huomaat, että sipuli pulskistuu ja lehdet ovat hyvinvoivat ja kirkkaan vihreät, tiedät jo että hoito on onnistunut. Hippeastrum kestää ja haluaa kaiken valon mitä se voi saada ja voikin siis kasvaa täydessä auringossa, kunhan kastelu on kohdallaan.

4. Syksyn ja talven hoitoon on kaksi vaihtoehtoa

 photo HippeastrumAphrodite2.jpg

H. Aphrodite – herkän kaunis kerrottu amaryllis.

HOITO-OHJE A: HELPPO TALVIHOITO  (valitse jos ei ole tärkeää koska kasvi kukkii tai sinulla on paljon tilaa kukkaikkunalla myös talvisin)                                     

1. Tuo ilmojen viiletessä sipuli sisälle valoisaan paikkaan lämpimään.

2. Kastele normaalisti, lannoita silloin tällöin.

3. Jos lehdet alkavat kellastua. siirry HOITO-OHJEESEEN B. Jos eivät, hoida kasvia normaalisti viherkasvina talven yli. Lämpötila saisi pysytellä yli 17 asteen.

4. Jos lannoitus ja muukin hoito on onnistunut, talvella tai keväällä ilmestyy kukkanuppu. Voit istuttaa kasvin tällöin uudelleen voimakkaaseen multaan saviruukkuun, joka on reunoilta n.1 cm-2 cm sipulia isompi, jossa kunnon salaojitus. Istutuksen yhteydessä leikkaa huonot juuret pois.

HOITO-OHJE B: KUKINNAN AJOTTAMINEN

 photo HippeastrumEvergreen.jpg

H. Evergreen. Tyylikäs pienikukkainen ritarinkukka

1. Elokuussa vähennä hiljalleen kastelua ja lopeta se sitten kokonaan.

2. Jos uusia lehtiä kuitenkin kasvaa, siirry HOITO-OHJEESEEN A. Jos ei, anna lehtien kuivua, irroita ne ja siirrä sipuli sitten pimeään. Kovin viileä paikka ei ole hyvä, paras olisi hieman alle 20 astetta, lämpimämpikin käy.

3. Seuraile sipulia silloin tällöin, ja voit kastellakin pienen tilkan vettä. Jos ja kun kukkatuppi tulee näkyviin, istuta sipuli uudellleen (katso Hoito-ohje A kohta 4.) ja kastele kerran. Seuraavan kerran kastele, kun kukkavana on n. 10 cm. Amaryllis kannattaa tällöin kasvattaa ikkunalaudalla, ja käännellä usein, jotta kukkavanasta kasvaa lyhyt ja suora. Kun kukat alkavat aueta, voi sen surutta nostaa sisemmälle huonetta koristamaan kotia.

 photo HippeastrumNymph2-1.jpg

Perinteinen lajike H. Nymph

Ongelmia:

Ei kukintaa:  Liian vähän valoa ja lannoitusta

Lehdet kellastuvat jo kesällä: epätasainen kastelu, kasvi luulee lepokauden alkaneen

Kukkavana on liian pitkä: Nupun tullessa esiin, on kasteltu liikaa. Nupun kasvaessa vain maltillisesti vettä. Myös pimeä kasvupaikka vaikuttaa ohuen ja pitkän kukkavanan ilmestymiseen.

SIpulissa/ varressa / lehdissä / nupuissa on punaisia laikkuja: punalaikkutauti on valitettava ritarinkukan seuralainen. Sille ei voi mitään tehdä, varo tartuttamasta muita ryllejä. Jos tauti on paha, kannattaa sipuli heittää pois. Pieni punaisuus ei kasvua haittaa.

 photo HippeastrumNovella4-1.jpg

H. Novella

 photo HippeastrumPasadena3.jpg

H. Pasadena ja sopivan pituinen kukkavarsi.

 photo HippeastrumRedPearl.jpg

H. Red Pearl on yksi suurikukkaisimmista lajikkeista.

 photo HippeastrumSplash3-1.jpg

H Splash ja pitkät terävät terälehdet.

 photo HippeastrumTresChic5-1.jpg

H. Tres Chic. Pienikukkainen lajike, jonka yhdessä kukkavanassa tavallisesti 6-8 kukkaa.

 photo HippeastrumAppleBlossom2.jpg

H. Apple Blossom on klassikkojen klassikko, jota on Suomessa viljelty todella kauan.

 photo HippeastrumBlossomPeacock2.jpg

H: Blossom Peacock – lajike, jonka kukat ovat aina samaan aikaan auki.

 photo HippeasrumPresidentJohanson.jpg

H. President Johnson on todella vanha arvolajike

 photo hippeastrumflamencoqueen2.jpg

H. Flameco Queen

Mitä tehdä hyasintille kukinnan jälkeen?

Mitä tehdä ohikukkineelle hyasintille?hyasintti ulkona

Joulun ihanalta tuoksuva hyasintin kukinta on ohi, eikä kasviystävä raaski heittää sipulia pois. Voiko sipuleille tehdä jotain? No voi! Tässä yksinkertaiset ohjeet, mitä tehdä hyasintin kukinnan lakaistuttua.

OHJEET HYASINTIN SIPULIN KEVÄTKÄSITTELYYN:

1. Leikkaa hyasintin kukkavarsi lyhyeksi.

2. Laita valoisalle ikkunalle kuukaudeksi. Kastele tarpeen mukaan ja lannoita kerran viikossa.

3. Noin kuukauden kuluttua lopeta kastelu. Jätä sipuli vielä ikkunalle, ja anna lehtien tuulentua (eli kuivua kokonaan).

4. Kun lehdet ovat kuivuneet, siirrä sipuli pimeään paikkaan. Viileä kellari on paras, mutta jos viileää paikkaa ei löydy, lämmin komero tai kaappi käy myös.

5. Varhain keväällä kun maa on sulanut, istuta hyasintit puutarhaan tai vaikka kerrostalon pihamaalle. Hyasintille suositellaan läpäisevää maata ja kalkkipitoista multaa, mutta itse ainakin olen tyrkännyt sipuleita minne sattuu ja kyllä on onnistunut. Kukinta ei ole yhtä runsas kun sisällä kasvatetuilla joulukukilla, mutta tuoksu on yhtä huumaava.  Nämä ohjeet on testattu Etelä-Suomessa.