Tag Archive | Kukkivat huonekasvit

Pilkkubegonia Begonia maculata

20160807_110821

Helppousaste: ♥♥♥♥

Kenelle: sisustajalle

Minne: itäikkunalle

Pilkkubegonia Begonia maculata on kertakaikkiaan upea kasvi. Lehdet ovat niin kauniit – hopeiset pilkut kuin taiteilijan maalaamat. Myös kukinta on ihastuttava – sirot valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset kukat taipuvat kauniisti alaspäin kun tertut.

Begoniat kuuluvat Begoniaceae – heimoon. Heimossa on vain muutama suku, mutta toisaalta begonian lajeja on ainakin tuhat. Huonekasveiksi sopiviakin on kymmeniä. Suku on hyvin monimuotoinen – ja siksi on harhaanjohtavaa kirjoittaa yleishoito-ohjeita koko suvulle. Parempi on tarkastella hoitoa lajeittain.

B.maculata  on kotoisin Brasiliasta. Se muistuttaa meille hyvin tuttua enkelinsiipeä (B.corallina) mutta on matalakasvuisempi ja pystympi sekä lehdiltään vahvasti pilkullinen. Versot ja lehtitaustat ovat tumman viininpunaisia. Pilkkubegoniaa on aika harvoin saatavilla – kysele pistokkaita vaikka minulta! Pilkkubegonia kukkii myöhemmin kuin tunnetumpi enkelinsiipi. Hyvin hoidettuna voit odotella kukkia heinä-elokuussa.

Hoito-ohjeet:

  • Begonia sopii puolivaloisaan paikkaan –  itäikkuna on paras
  • Isohko saviruukku on paras begonialle. Kasvi ei tykkää olla märkänä koko ajan – tähän auttaa hengittävä saviruukku. Kasvu on nopeaa.
  • Kasteluntarve on kesäisin melko runsas. Kastele kun multa on kuivahtanut. Kuumina aurikoisina kesinä lähes päivittäin – keväällä ja syksyllä pari kertaa viikossa. Talvella kerta viikkoon pitäisi riittää
  • Begonia kasvaa hyvin huoneenlämmössä – tosin parhaimmin sille sopii vähän alle 20 asteen lämpötila.
  • Minä kasvatan tämän tyypin begonioitani sisällä ympäri vuoden.
  • Varo paahdetta!
  • Lannoittaa kannattaa kasvukaudella säännöllisesti – hanki kukkiville kasveille tarkoitettua lannoitetta – nestemäinen on hyvä. Jos olet huono muistamaan lannoittamista, voit käyttää istutuksen yhteydessä lannoitusrakeita.
  • Kasvia voi hyvin leikata. Varsinkin vanhat, kaljuuntuneet versot kannattaa leikata pois. Kasvi myös tuuheentuu leikatessaan.
  • Pistokkaita on helppo juurruttaa vesilasissa.  Jos haluat pienen, tyylikkään kasvin ikkunallesi, uusi kasvi joka vuosi ja hävitä vanha.
  • Toisaalta voit kasvattaa begoniaasi vanhemmaksikin – itsuta tällöin joka vuosi hieman suurempaan ruukkuun.

20160707_18394320160707_19074620160817_213352

 

Advertisements

Amatsoninlilja Eucaris amazonica

20161216_105214

♥♥♥

Kenelle: valkoisten kukkien ystävälle, sisustajalle

Minne: viileähköön ja puolivaloisaan paikkaan

Amatsoninlilja Eucaris amazonica on kotoisin Perusta ja Ecuadorista ja Kolumbiasta. Se on sipulikasvi ja kuuluu amarylliskasvien heimoon Amaryllidaceae. Kasvilla on kauniit suuret ja kiiltävät lehdet sekä upea valkoinen kukinta. Amatsoninliljaa on kasvatettu  Suomessa jo todella kauan.  Vanhojen, viileiden puutalojen ikkunoilla sille olikin mitä suotavimmat oltavat.

Amatsoninlilja kukkii yleensä loppusyksystä/ alkutalvesta. Minulla kukka yleensä kukkii joulun tienoilla. Koska kasvi on kotoisin maapallon toiselta puolelta, sen luontainen rytmi onkin meille nurinkurinen: amatsoni kasvaa talvella ja lepäilee kesällä. Kukat kestävät pitkään ja tuoksuvat ihanasti.

Oma kasvini on minulle hyvin tärkeä, koska tämän kasvin alkuperä ulottuu 30-luvulle isoäitini äidille. Olen perinyt kasvin nyt jo edesmenneeltä, rakkaalta idoäidiltäni.

20161211_165528

Hoito-ohjeet

  • Puolivaloisa paikka, ei pidä paahteesta
  • Kastellaan runsaasti kerrallaan kun multa alkaa olla kuivahko
  • Amatsoni on hyvä viedä kesäksi ulos. Kasvu on tällöin melko hidasta, ja kasvi pärjää pitkälti omillaan. Tosi kuivana kesänä toki kannattaa kastella. Ei paahteeseen!
  • Hoito keskittyy talviaikaan, jolloin amatsoninlilja kasvaa.
  • Paras kasvu on kevättalvella, helmi-huhtikuussa. Tällöin kannattaa lannoittaa runsaasti ja samoin kastella. Valoakin kasvi tarvitsee, jos odottaa kukkia.
  • Kukinnan jälkeen on hyvä antaa kasville noin kuukauden lepoaika.
  • Amatsoninlilja tykkää kasvurauhasta, joten uudelleenistutusta ei kovin usein tarvitse tehdä. Jos kasvi kuitenkin vaikuttaa kituvalta, on syytä tarkistaa juurten kunto. Hyvinvoivat juuret on tämän kasvin kukinnan ja kasvun ehdoton edellytys!
  • Kasvia voi jakaa sivusipuleista, mutta lähtökohtaisesti en suosittele sivusipulien irroittelua. Mielestäni se heikentää emosipulia, ja saa sen tekemään yhä enemmän ‘pikkusia’.  Tämä taas heikentää mahdollisuuksia kukintaan.
  • Myös siemenlisäys onnistuu, tosin aika kauan saa odottaa kukkimisikää.

20161211_165348

 

Himalajanposliinikukka – Hoya linearis

 

 

 Vaikeusaste: ♥♥♥

Kenelle:  erikoisista kasveista pitävälle

Minne: valoisalle ikkunalle amppeliin.

Taustaa: Posliinikukat kuuluvat käärmeenpistoyrttien Asclepiadaceae heimoon. Ne ovatkin heimon suosituimpia huonekasveja – yleisimpänä isoposliinikukka H.carnosa, jota on Suomessa kasvatettu jo ainakin sata vuotta. Samaan heimoon kuuluvat myös Ceropegiat eli laskuvarjolyhdyt, joiden tunnetuimmasta lajista herttaköynnöksestä voit lukea TÄÄLTÄ  Muita heimon huonekasveiksi sopivia sukuja  ovat käenkalit Oxalis, tuoksuköynnös Stephanotis ja raatokukat Stapelia. 

Hoya linearis on suomalaisen nimensä mukaisesti kotoisin Himalajalta, Intiasta. Se ei köynnöstä tai kiipeile kuten useimmat Hoyat,  vaan roikkuu vapaasti. Myös lehdet ovat erikoiset,  lähes neulasmaiset.  Minun linearis  kukkii aina myöhään syksyllä – loka-marraskuussa. Posliinikukat ovat pitkäikäisiä huonekasveja, ne voivat elää vaikka omistajansa koko eliniän.

Posliinikukilla on oma vankka kannattajakuntansa ja niitä keräillään ahkerasti.  Minä voin vain ihastella todellisten Hoya  – harrastajien tuloksia – itselläni on vain  noin 15 laija – joista suurin osa kyllä onneksi kukkii. Tähän blogiin kirjoittelen lajeistani niiden kukinta-aikaan. Suosittelenkin jokaiselle posliinikukkien kasvattajille tutustumaan kunkin lajin vaatimuksiin erikseen – yleisohjeet eivät sovi kaikille lajielle!

20161120_112130

Hoito-ohjeet – kirjojen & nettisivujen hoito-ohjeet vaihtelevat tosi paljon. Tässä omat ohjeeni, jolla kukinta on onnistunut joka vuosi.

Lyhyesti: valoisa paikka suojattuna paahteelta – säännöllinen kastelu – vain harvoin lannoitetta – varo tuholaisia!

Yksityiskohtaisesti:

  • Linearis  vaatii kukkiakseen valoa. Vahvassa auringonvalossa lehden väritys kärsii mutta kukinta on taattu. Voit kasvattaa linearista jopa pohjoisikkunalla – tosin kukinnasta ei välttämättä ole takeita. On se kyllä myös kaunis viherkasvina.
  • Kastele säännöllisesti. Kesäaikaan kannattaa kastella useita kertoja viikossa – talvella pintamullan voi antaa kuivahtaakin.
  • Lannoitus vain pari kertaa kesässä – talvella ei ollenkaan! Lannoita miedolla orkidealannoitteella.
  • Anna  Lineariksellesi  kasvurauha! Istuta vasta kun on aivan pakko. Pieni ruukku ja läpäisevä multa  toimii ainakin minulla (orkideamulta-turvesekoitus tai kookoskuitu esimerkiksi)
  • Linearis kasvaa parhaiten vapaasti roikkuvana
  • Jos nuppuja ilmestyy – tihennä kastelua – pienikin kuivuminen voi tiputtaa nuput.
  • Kukkivan kasvin voi asettaa roikkumaan  niin että näet sen istuessasi. Oma kasvini on kukinnan aikaan ikkunalla, jonka alapuolella on sohva. Näin voin istuessani katsella ylöspäin ja ihailla kukkia.
  • Kukinnan jälkeen anna kasvin levätä hieman. Himalajanposliinikukka viihtyy talven hyvin viileämmässäkin ja tällöin melko vähällä kastelulla  ,mutta myös huoneenlämpö käy – tällöin on huolehdittava kastelusta tiheämmin.
  • VARO VILLAKIRVOJA! jostain syystä linearis on niiden suosikki. Minulla on parikin kertaa ollut lineariksessani  villakirvoja, vaikka missään muussa kasvissa ei ole ollut.
  • 20161120_112022

 

 20161120_112202