Archives

Kynttiläliisukka eli marraskuunkynttilä

20161104_191514

Helppousaste: ♥♥♥1/2 – kastelun tarve on kesällä iso – muuten helppo kasvi!

Kenelle:  sellaiselle, joka tykkää hoitaa kasvejaan, mutta ei kaipaa  vaativuutta

Minne: puolivaloisalle kukkapöydälle

Vanhat huonekasvit – sarja jatkuu todellisella alkutalven piristyksellä: marraskuunkynttilä on hyvin vanha huonekasvi. Tieteellinen nimi on Plectranthus oertendahlii – suomeksi kasvia kutsutaan myös kynttilälissukaksi. Molemmilla suomenkielisillä nimillä on tarkoituksensa: kasvi kukkii marraskuussa ja kukinnat muistuttavat tietyllä tapaa kynttelikköä.

Taustaa: Kynttilälissukka on kotoisin Natalista, Etelä-Afrikasta (huomaa muuten, että samasta paikasta on myös niin ikään samaan aikaan kukkiva Töyhtövana). Kasvi on todella  vanha suomalaisikkunoiden koristus – suositun siitä aikoinaan teki varmaan helppo lisääminen ja toisaalta myös kukinta-aika: harva huonekasvi kukkii oloissamme marraskuussa. Kynttilälissukka on harmittavasti   harvinaistunut ikkunoillamme – onneksi viime vuosina on uudelleentuotu myyntiin ‘Mona Lavender’ lajia.

Lissukat kuuluvat Lamiaceae – heimoon eli huulikukkaiskasveihin. Saman heimoon kuuluva Coleus eli kirjopeippi on heimon tunnetuin huonekasvi.  Lissukoita eli Plectranhus – lajeja on toistasataa, laji on melko monimuotoinen. Suurin osa on vaatimattomia peittokasveja, joista vain muutama sopii huonekasviksi.

 

Hoito-ohjeet – yksinkertaiset ja seikkaperäiset

Hoito lyhyesti: hajavalo + säännöllinen lannoitus, kastelu ja leikkaus kesällä + muheva kukinta syksyllä + talvella  valoa ja kastelua 1 krt viikossa.

  • Kynttilälissukan paikka on valossa, mutta ei paahteessa.  Kesällä voit laittaa kasvin ulos tai parvekkeelle mutta varo ehdottomasti suoraa auringonpaahdetta. Varo myös viileää ilmaa!
  • Kynttilälissukkaa kannattaa kastella säännöllisesti.  Kastelun epäsäännöllisyys rumentaa kasvia. Kesällä kasteluntarve voi olla melkoinen – multa kuivuu poikkeuksetta nopeasti.
  • Lannoita kasvukaudella säännöllisesti miedolla lannoiteliuoksella
  • Juurruta leikellyt pistokkaat vesilasissa – juurtuvat helposti!
  • Leikkaa kasvia usein ja runsaasti kesällä – näin kasvi tuuheentuu. Itse latvon kaikki oksat 3-4 kertaa – kukintoja on yleensä tällöin 20 kpl kerrallaan. Lopeta leikkely heinäkuussa.
  • Kukinnan jälkeen vähennä hieman kastelua.
  • Talvella hoida kuten mitä tahansa viherkasvia:  valoa ja kastelua kerta viikkoon.
  • Voit välillä viedä kynttilälissukan suihkuun. Kasvi ei pidä pölyisistä lehdistä.
  • Jos kasvi rumentuu, aloita alusta.Suositeltava kasvatusikä on mielestäni 3 vuotta – tosin kirjallisuus antaa joskus muita ehdotuksia.

 

20160806_120122

Tosiharrastajalle: kynttilälissukasta löytyy useita lajikkeita, joita voit kokeilla. Paras on kuitenkin Suomessakin  kauan kasvatettu, vanha, nimetön lajike. Tätä ei ole missään myynnissä – vaan kulkee ikkunalta ikkunalle.

Kokeile myös lissukoiden suvun muita lajeja, erityisesti suosittelen:

  • Kirjolissukka – P.madagascariensis. Erityisesti kirjavalehtinen ‘Variegatus’ – lajike on kaunis
  • P.thunbergii – söpö, köynnöstävä ja pyöreälehtinen liisukka, joka viihtyy helposti kotioloissa
  • P.coleoides  – samantyylinen kun kynttilälissukka. Erityisesti suosittelen lajiketta ‘Marginatus’
  • P.fruticosus – pensaslissukka joka puutarhakasvin lisäksi on   vanhastaan kasvatettu myös huonekasvina,  voi myös kokeilla.

 

Herttalyhty Ceropegia woodii

20160806_143548

Helppousaste:♥♥♥♥♥

Kenelle: kauniista lehdistä pitävälle, rakkaalle lahjaksi

Minne: aurikoiselle ikkunalle

Ihastuttava herttalyhty on monelle huonekasviharrastajalle tuttu mehikasvi. Ceropegia woodii  on kotoisin Kaakkois-Afrikasta (Natal ja lähialueet). Kasvia on aika hyvin saatavilla kukkakaupoissa ja yleensä se  myydään kieputettuna rautalankaan tai kaareen. Mielestäni kauneimmillaan se  kuitenkin on luonnollisella kasvutyylillään vapaasti roikkuvana. Lankamaiset ohuet versot ja sydämenmuotoiset lehdet ovat todella kauniit.

20160806_143810

Lisää kasvia laittamalla oksanpätkiä, jossa varsimukulat (kuvassa) mukana multaan. 

Herttalyhty myös kukkii. Kirjallisuus sanoo kukan olevan lyhdyn muotoinen, mutta toisille tulee hieman muunlainen mielenyhtymä mieleen…

Oma kasvini: Kuvissa näkyvän herttalyhdyn ikä on ehkä 7-8 vuotta. Se on kasvatettu 5 pistokkaasta. Lyhtyni kasvaa kautta vuoden eteläikkunalla – viihtyy ja kukkii kiitettävästi. Kuvissa kaapin päällä oleva kasvi on siinä siis vain valokuvauksen ajan (ikkunaa vasten on vaikea kuvata). Kukkia tulee keväästä jouluun  säännöllisesti – sitten on muutaman kuukauden lepo.

 

Hoito-ohjeet:

Herttalyhty on helppohoitoinen huonekasvi.  Sen kanssa on hyvin vaikea epäonnistua, kunhan muistaa muutaman seikan:

  • Valoisa ja aurinkoinen paikka sopii herttalyhdylle parhaiten
  • Kastelu aina kun multa kuivahtanut. Varo siis ylikastelua!
  • Lannoittaa voi kasvukaudella muutaman viikon välein
  • Talvella kastelun tarve on vähäisempi
  • Uudelleenistutus parin vuoden välein. Varo vaurioittamasta mukuloita! Kaktusmulta on hyvä kasvualusta.
  • Versoihin tulevista palluroista voidaan kasvia lisätä. Leikkaa versot jossa pallurat ja istuta pallurat multaan. Pian kasvi juurtuu! Älä anna kasvin kukkia ensimmäisenä vuonna.
  • Voit kasvattaa kasvia myös siemenestä.
  •  

Tosiharrastajalle

Ceropegia on tosiharrastajan suku! Siinä vasta mielenkiintoinen keräilykohde. Suku on 200-lajinen ja todella monimuotoinen, joten kerättävää riittää. Helppo siemenlisäys tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle, jolle voi muuten olla hankalaa saada harvinaisempia lajeja. Herttaköynnöksen lisäksi silloin tällöin muutamia lajeja myydään laskuvarjoköynnös – nimellä. Koska Ceropegiat ovat sukua erittäin keräilijäsuositulle Hoya-suvulle, ovat ne pääseet suosioon myös posliinikukkien ‘siivellä’.

Etsi ainakin seuraavia lajeja: C.barkelyi,  C.dichotoma, C.haygarthii,  C.sandersonii, C.stapeliiformis – Myös Kanarian saarilta kotoisin olevat varsisukkulentit C.dichotoma ja C.fusca sopivat hyvin sisäviljelyyn.

20151129_19393320160320_103047

 

Piispankukka Bowallia speciosa

 

20160806_134505

Vaikeusaste: ♥♥

Kenelle: ahkeralle kastelijalle!

Minne: Valoisalle ikkunalle, myös parveke- tai ulkokukaksi

Piispankukka Browallia speciosa on ihana mutta aika haasteellinen vanha huonekasvi. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Kolumbiasta. Piispankukan nimeen liittyy kytkös Suomeen: nimi tulee Turun piispan Johan Browallin mukaan. Tämä runsaskukkainen kasvi kuuluu Solanaceae – heimoon (koisokasvit). Samasta heimosta tulevat esimerkiksi peruna ja tomaatti.

Suomessa on piispankukkaa kasvatettu 30-luvulta lähtien, joten se on vanha huonekasvi. Nykyään piispankukkaa näkee aniharvoin ikkunoillamme, usein sitä pidetään muutaman viikon kausikasvina. Tämä on mielestäni virhe, piispankukkaa voidaan kasvattaa vuosikausia – joko uusimalla pistokkaista, kasvattamalla siemenestä vuosittain tai jopa talvettamalla emokasvia.

20160724_205213

 

 Hoito-ohjeet: 20160724_205206

  • Hoidon ehdoton edellytys on tasainen kosteus!  Kesäaikaan on kasteltava päivittäin. Jos kastelu ei unohdu, piispankukka pysyy kauniina. Äkillinen kuivuus -> nuput tippuvat, lehdet kellastuvat!
  • Voit  varmistaa kasvin viihtyvyyden  vetämällä pitkän langan ruukun pohjasta läpi ylös asti ennen istutusta. Kun istutus on ohi, ruukku asetellaan aluslautaselle esim kivien tai pienen korokkeen päälle. Lanka laitetaan lautaselle ja siihen vettä (siten ettei ruukku lillu vedessä). Isolle kasville voi laittaa pari lankaa. Myös kasteluapurit, joita voit ostaa taimikaupoista ajavat saman asian.
  • Valoisa ikkuna on paras paikka piispankukalle. Oma kasvini kasvaa kesät pohjoisikkunalla ja viihtyy erittäin hyvin.
  • Piispankukka ei viihdy kovin lämpimässä paikassa. Etsi viileähkö paikka tai  tuuleta kesällä usein. Voit hyvin laittaa kasvin myös kesällä ulos tai parvekkeelle.
  • Lannoitus on erittäin tärkeää kukinnan kannalta. Paras tapa lannoittaa on nestemmäinen lannoitus kerran viikossa.
  • Vaikka piispankukkaa pidetään kausikasvina, sen ei tarvitse olla sellainen. Piispankukka talvehtii lähes samalla tavalla kun pelargonit: viileässä. hyvin niukasti kasteltuna. Pistokkaita voi ottaa syksyllä ja/tai keväällä  heti helmikuun lopulla. Kun pistokkaat ovat varmasti lähteneet kasvuun, voit hävittää rumentuneen emokasvin.
  • Lisäys onnistuu myös siemenestä. Huolellisella hoitajalla piispankukka kukkii samana kesänä.20160724_205157

Tosiharrastajalle: piispankukka ei ole varsinainen keräilijän kukka, enemmänkin ehkä vanhoista huonekasveista kiinnostuneille harrastajalle sopiva kasvi. Kuitenkin, jos piispankukka kuuluu suosikki-kasveihisi, etsi seuraavia

  • Tavallisesti kasvatetaan isokukkaisia lajikkeita, kuten B. speciosa ‘Major’ – joka lienee yleisin ja itse asiassa melko vanha lajike.
  • Piispankukka ‘Silver Bells’ : valkokukkainen lajike. Suosittelen etsimään siemeniä, myynnissä tuskin koskaan kasvina.
  • Muita saatavilla olevia lajikkeita löytyy
    liilan, sinisen ja  valkoisen väriskaaloissa.
  • Voit myös kokeilla kasvattaa Browallia viscosa – lajia, joka pysyy matalana. Tästä kasvistakin on erilaisia lajikkeita. Allekirjoittaneella ei kuitenkaan ole kokemusta kysesestä kasvista, joten tässä yhteydessä tyydyn vain mainitsemaan lajin kasvatuskelpoisena.
  • 20160703_194728

Dischidia nummularia – harvinainen Hoyan sukulainen

20150508_101153_Richtone(HDR)Dischidiat kuuluvat oleanterikasveihin (Apocynaceae) kuten posliinikukat (Hoya). Ne eivät kuitenkaan ole yhtä yleisiä ja voidaankin huonekasvien osalta laskea harvinaisuuksiin. Dischidioilla ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Dischdia nummularian  englanninkieliset nimet ovat Pebble Beach, String of Nickels ja harhaanjohtava Button Orchid – kyseessähän ei missään tapauksessa ole orkidea. Eräs huonekasviryhmämme jäsen keksi tälle kasville suomenkieliseksi nimeksi penniköynnös – aivan loistava nimi mielestäni! Tieteellinen nimikin viittaa rahaan –  nummularius eli rahanvaihtaja:-)

Dischidiat kasvavat Aasiassa. Dischidia nummularia kasvaa luonnonvaraisena Singaporessa ja Malesiassa sekä satunnaisesti lähialueilla.Nämä kasvit ovat epifyyttejä ja kaikki ovat köynnöstäviä. D.nummularia kasvaa usein paksujen kaarnapuiden päällä, erityisesti se suosii upeita kaarnamyrttejä (Melaleuca)Dischidiat eivät viihdy kovin korkealla – yleensä siinä 3 metrin korkeudessa – tämä on hyvä huomioida myös kotihoidossa.

Dischidiat tekevät lehtihangoista ilmajuuria. Kasvi viihtyy suihkussa ja
kosteassa ilmassa mutta kasvaa hyvin myös huoneoloissa hyvin, jossa se myös kukkii melko helposti. Samoin voidaan kasvia kasvattaa terraariossa. Dischidia nummularia kukkii kesäisin pienin, suloisin valkoisin kukin. Jos nämä kukat pölyttyvät ja tekevät marjoja, voidaan siemenet kerätä talteen ja kasvattaa pikkutaimia. Myös pistokkaat juurtuvat hyvin.

Helppousaste: ♥♥♥♥♥

Kenelle: posliinikukkia keräilevälle. Amppelikukkaa etsivälle. Harvinaisuuksien keräilijälle.
Minne:  valoisalle ikkunalle, varsinkin länsi – ja itäikkuna on sopiva.

Hoito-ohjeet:20150508_101214

  • Valoisa kasvupaikka, ei kuitenkaan suoraan paahteeseen
  • Viihtyy huoneenlämmössä kautta vuoden.
  • Istutus kaarna-rahkasammalseokseen, jossa vähän hiekkaa tai turvetta mukana. Myös kookoskuitu sopii mainiosti. Parhaiten Dischidiat viihtyvät laakeissa, matalissa ruukuissa.
  • Kastelua vain silloin, kun kasvualusta on kuivahtanut. Minulla tämä tarve on ollut aika harvoin. Oma D.nummularia kasvaa posliinikukkien kanssa (H.thomsonii, H.brevialata, H.australis ‘Tricolor’) ja  posliinikukkia saa kyllä kastella useammin.
  • Talvella kasvu hidastuu ja kasteluntarve vähenee.
  • Lannoitus hyvin miedolla lannoitteella pari kertaa kesässä
  • Kasvia voi ja kannattaa käyttää suihkussa silloin tällöin. Itse en sumuttele kasvejani (niitä on niin paljon, että en ehtisi mitään muuta tehdäkään), mutta luulisin että sumuttelukin sopii tälle köynnökselle mainiosti.

Ongelmia

Mielestäni tämän kasvin kanssa ei voi olla kertakaikkiaan mitään ongemia, jos kastelu, istutusmateriaali ja valo on kunnossa. Jos kasvi ei kuki, kannattaa laittaa valoisampaan paikkaan. Muista vain että köynnös on epifyytti, joten se kärsii, jos kasvualusta ei ole ilmava.

Tosiharrastajalle:

Tässä muutama suvun laji, jotka soveltuvat huonekasveiksi

  • Dischidia vidalii – pussiköynnös. Tämä on suvun yleisin huonekasvi, jossa on kauniit punaiset kukat. Tämän kasvin lehdistöön kehittyy hauskoja pussimaisia lehtiä, josta sen nimikin on peräisin.
  • Dischidia ruscifolia – todella ihastuttava köynnös, jolla sydämenmuotoiset suloiset lehdet.
  • Dischidia ovata –  ‘vesimeloniköynnös’, jonka raidalliset lehdet todella muistuttavat vesimelonia
  • Dischidia oiantha – tästä varsinkin ‘Variegata’ – muotoa näkee silloin tällöin. Hieman juoruja muistuttava köynnös, joka viihtyy huone-oloissa hyvin

20150508_101136_Richtone(HDR)

Vanhat Huonekasvit: Parsat

20150120_172609

Unelma. Kasvatettu siemenestä 3/2014

Vanhat huonekasvit osiossa tänään kotona kasvatettavat parsakasvit Asparagus.

Siemenestä kasvatettavat huonekasvit: parsat sopivat erinomaisesti kasvatettaviksi siemenestä! Tänä keväänä kasvatan lisää parsoja siemenestä, joiden kasvua voidaan seurata myös blogissa!

Helppousaste: ♥♥♥♥

Kenelle: kenelle vain, joka ei täysin unohda kasvejaan:-)

Minne: Valoisalle ikkunalle tai kukkapöydälle. Talvella mielummin hieman viileämpään.

20150120_172637

Hienohelma. Kasvatettu siemenestä 3/2014

Esittely: Parsat ovat vanhoja huonekasveja. Niitä on perinteisesti kasvatettu myös leikkovihreänä. Parsoilla ei ole lehtiä, vaan neulasmaisia fylloklaidoja eli laakavarsia. Ne ovat melko nopeakasvuisia huonekasveja, joista useimmat sopivat hyvin amppeliin. Jos parsat viihtyvät, ne kukkivat pienin, valkoisin, tähtimäisin kukin. Kukista kehittyy marjoja, joiden siemenet kannattaa kerätä ja istuttaa keväällä. Parsat ovat alunperin kotoisin Kaakois-Afrikasta, mutta ovat levinneet ihmisten mukana muuallekin.

Lajeja:

  • Häntäparsa Asparagus densiflorus ‘Meyeri’ – hauska kasvi, jonka versot näyttävät mielestäni vihreiltä hänniltä. Hitaampikasvuinen kun muut sukulaisensa
  • Hienohelma A. densiflorus ‘Sprengeri’ – kauan viljelty lajike, joka nykyään on yleistynyt taas kukkakaupoissa. Kasvaa nopeasti viihtyessään jopa parimetriseksi ja kukkii melko helposti. Kasvi kasvattaa mullassa vararavinto- ja vesivarastoja, ja onkin hyvin kestävä huonekasvi.
  • Unelma A. setaceus: Oma suosikkini. Upea, herkkä vanha huonekasvi. Unelma ei ole riippuva, vaan pystykasvuinen. Se voi viihtyessään kasvaa todella isoksi, ja myös kukkia (tosin tämä on harvinaista sisätiloissa). Isoäidilläni oli Etelä-Virossa unelma puutarhakasvina, jolloin sen korkeus oli 1,5 m ja kasvi oli melkein kaksi metriä leveä. Tapasimme leikata siitä versoja kukkakimppujen kaunistukseksi.
  • Köynnösparsa A.falcatus Köynnösparsa on hieman harvinaisempi huoneaksvi. Se on todella nopeakasvuinen ja kotiolosissa voi yrittää jopa hillitä sen kasvua pienellä ruukulla ja leikkelemällä.

Tosiharrastajalle lisäksi:

  • Lääkeparsa eli Medeola A.asparagoides. Vanha, harvinainen huonekasvi, jota on nykyään vaikea saada. Saatetaan vanhoissa kasvikirjoissa kutsua myös nimellä myrttilehti. Kasvi on ihastuttava kunhan muistaa erittäin runsaan kastelun.
  • A.densiflorus ‘Myriocladus’ Eng. Ming Fern. Todella hauskan näköinen lajike, joka näyttää ihan pieneltä havupuulta. Tuskin saatavilla Suomesta kasvina, mutta siemenestä saatavilla ulkomaisilta siemenmyyjiltä.
  • Kartioparsa A.setaceus ‘Pyramidalis’ – Tutun unelman lajike – joka kasvaa hauskasti pystypäin
20150120_172620(1)

Unelman fylloklaidoja

Hoito-ohjeet:

  •  Valoisa paikka, ei paahdetta
  • Kesällä päivittäinen kastelu, talvella huomattavasti vähemmän
  • Viikottainen lannoitus kasvukaudella.
  • Voidaan asettaa talvella hieman viileämpään, jolloin fylloklaidot eivät tipu yhtä herkästi
  • Seuraa keväällä kasvia, kun uudet versot ilmestyvät on kasvu alkanut! Lisää kastelua
  • Uudelleenistutuksen tarve yleensä vuosittain. Juuristoa voi hyvin typistää ja kasvia jakaa.

Ongelmia:

  • Kasvi tiputtaa lehtensä: Epätasainen kastelu. Korjaa kastelu, leikkaa kaljut varret tyvestä asti pois
  • Kasvi on kasvanut liian suureksi: Leikkaa kasvia surutta lyhemmäksi (ei koskaan talvella!). Voit myös jakaa kasvin. Jos et halua suurta kasvia, pidä pienessä ruukussa.
  • Parsa pysyy viherkasvina: Paranna kasvuoloja : tasaisempi kastelu, enemmän valoa, nosta ilmankosteutta
köynnösparsa

Köynnösparsa (kuva lainattu puolalaiselta ystävältäni)