Kärsimyskukka Passiflora

Helppousaste: ♥♥♥

Kenelle: Huolelliselle hoitajalle, tosiharrastajalle, pitkäikäistä hoidokkia toivovalle

Minne: Kesällä valoon ja raikkaaseen ilmaan ulos tai sisälle, talvella viileään mutta valoisaan

Esittely:

Kärsimyskukka Passiflora  on vanha huonekasvi Suomessakin, ja kasvia onkin kasvatettu täällä jo 1900-luvun alkupuolella.  Yleisin laji on P.caerulea mutta sukuun kuuluu yli 400 lajia, joista löytyy myös sopivia ikkunalaudalle. Lisäksi on vielä runsaasti risteymiä. Kärsimyskukan hoidossa on omat niksinsä, mutta kun ne oppii, kasvi on todella upea ilmestys ja katseenkääntäjä. Keräilijälle se on mitä oivallisin kohde – lajeja on useita ja harrastajia maailmalla runsaasti.

Kärsimyskukka kuuluu kärsimyskukkien heimoon Passifloraceae. Suurin osa lajeista on kotoisin Etelä-Amerikasta, ,mutta myös Australiassa ja Aasiassa kasvaa muutamia lajeja. P.caerulea  on kotoisin Argentiinasta, Etelä-Brasiliasta ja Paraguaysta.

Hoito-ohjeet:

Kirjallisuus ja internet antavat mitä erilaisimpia hoito-ohjeita. Kannattaa tutustua omaan kasviinsa, tarkkailla kasvun alkua, lehtien väriä, viihtymistä ja kärsimistä, kukinnan onnistumista, nuppujen kehittymistä jne.  ja löytää  sitä kautta sopiva hoito omalle kasville.

Ensin kannattaa pyrkiä tunnistamaan oma laji  ja selvittelemään kasvin luontaiset kasvuolot, varsinkin kasvulämpötila on talvella ja kesällä on keskeinen tieto (useimmiten kukkakaupoissa P.caerulea, mutta myös muita lajeja ja lajikkeita on silloin tällöin myynnissä). Kärsimyskukan hedelmiä voidaan syödä.

Tässä minun kokemukseni:

• Vuosikierto: kärsimyskukan kasvukausi alkaa meillä helmi-maaliskuusta. Kasvu on alkanut kun lehtiä kasvaa. Kesän passiflorat  kasvavat runsaasti. Elo-syyskuussa kasvu loppuu ja alkaa lepokausi. Talvella kasvit eivät kasva.
• Valo: Jotta kärsimyskukka kukkisi hyvin, se tarvitsee kaiken valon minkä se voi saada (varo kuitenkin kevään ensimmäisiä polttavia keskipäiviä). Kuitenkaan liian kuumasta kärsimyskukka ei tykkää, joten patterit  ja kuuma seisova ilma  kuivattavat nuput ja lehdetkin.
• Kärsimyskukka viihtyy kesän hyvin ulkona, sellaisesessa paikassa missä tuulee vähän ja ilma kiertää. Jos pidät kesällä sisätiloissa, kannattaa sijoittaa kasvi eteläikkunalle ja pitää mahdollisimman paljon ikkunaa tai tuuletusikkunaa auki.
• Kastelu: Kesällä kärsimyskukka ei saa koskaan kuivua. Kastele sitä usein, paahteisina päivinä jopa aamuin illoin. Lannoita viikottain. Syksyllä kun lehtikasvua ei enää ole, vähennä kastelua reilusti.
• Talvehtimislämpötila riippuu kirjallisuuden mukaan lajista. Harvalla kuitenkaan on mahdollisutta säädellä tarkkaa lämpötilaa. Minulla kärsimyskukat talvehtivat niin kellarissa tosi viileässä kun viileähkössä huoneessa, hyvin selviävät molemmissa oloissa. Mitä viileämpää, sen vähemmän kastelua. Valoisa paikka, ja lisävalo on suotavaa, varsinkin jos mielii nähdä kukkia jo keväällä.
• Nuoria kasveja voi istuttaa uudelleen vuosittain. Ravinnerikas multa sopii parhaiten. Vanhoja kasveja ei tarvitse kovin usein istuttaa. Keväisin vanhoja versoja myös typistetään, jotta, kukinta olisi runsaampaa. Se miten lyhyeksi – on ikuisuuskysymys – itse jätän 5 lehtiniveltä jokaiseen vanhaan versoon.
• Lisäys: Minä jätän aina yhden vanhan verson keväällä leikkaamatta ja taivutan sen  pieneen multaruukkuun (verso vaikka kiven alle) ja juurrutan näin varataimen. Juurrutus pitäisi onnistua myös edelliskesäisistä versonpaloista 20-23 asteisessa lämpötiloissa – en ole itse onnistunut tässä. Lisäksi myydään passiflora – lajien siemeniä. Nämä siementaimet eivät kuitenkaan välttämättä kuki yhtä ahkerasti kun pistokastaimet. Kuitenkin – siemenlisäys on edullinen ja hauska tapa lisätä varsinkin harvinaisempia lajeja

Ongelmia:

Kasvi tiputtaa lehtiään: talvella lehtien tippuminen kuuluu asiaan. Kesällä kannattaa varmistaa, että kastelu on tasaista ja ettei kasvupaikka ole liian kuuma

Kasvi kasvaa kyllä mutta ei kuki: yritä järjestää edes vähän viileämpi kasvupaikka talveksi, mikä laukaisee kukinta-aikeet. Varmista myös, että valoa on tarpeeksi kesällä ja kasvu rehevää – kärsimyskukan lannoitusta ei kannata unohtaa.

Lukijan kysymys 1: Kasvi kuolee kukittuaan:  on muistettava kesän lopussa seurata versojen kärkiä. Tuleeko uutta kasvua? Kun uusia lehtiä ei tule, kastelua tulee vähetää radikaalisti. HUOM! usein tässä vaiheessa kärsimyskukka vielä kukkii. Kukinnasta huolimatta kastelu on lopetettava lähes kokonaan ja kasvi saatettava lepoon.

Lukijan kysymys 2.Toiveessa hedelmät, mutta niitä ei tule: kukka pitää pölyttää pensselillä tai hyönteisillä. Aina parempi, jos pölytykseen käytetään toista kasvia.

Tosiharrastajalle: Kuten yllä kirjoitinkin, kärsimyskukka on todellinen keräilijän unelmasuku. Upea kukinta, runsas lajiluku, viihtyvyys huonekasvina ja ylöspäin kipuava kasvutapa sopivat keräilijälle. Tässä muutamia linkkejä, josta kiinnostunut voi valita itselleen sopivia lajeja kokeiltavaksi:

• Passiflora society International  – jäsenyys ilmainen! Loistava tietopankki kärsimyskukista!
• https://www.facebook.com/passiflora.org Aktiivinen kansäinvälinen fb-ryhmä
• Sementes seeds 
     – hyvä siemenkauppa
• Blooming Passion  – erään harrastajan hyvät sivut kärsimyskukista
• Ian’s Passiflora Web Site  – hyvät kuvat tunnistukseen
• http://www.brazilplants.com/  hyvät sivut brasilialaisista kasveista. Myös muita heimoja.
• http://www.passionflow.co.uk/ – vähän sekavat sivut, mutta uskomattoman paljon asiaa

Siemeniä:

• http://www.passifloratuin.com/
• http://www.fioridipassione.be/webshop.htm

Advertisement