Tag Archive | joulukaktus

Joulukaktus / marraskuunkaktus


20160107_104951
Helppousaste: 
♥♥♥♥ viherkasvina, ♥♥♥ kukkivana

Kenelle: jokaiselle huonekasvin ystävälle

Minne: valoisalle ja aurinkoiselle paikalle, kesäksi ulos

Esittely: 

Schlumbergera – risteymien hybridikaktuksia kutsutaan joulu- marras- syys- ja talvikaktuksiksi.  Nämä kasvit ovat useamman polven risteymiä, joten kantavanhempia ei ole mielekästä enää esitellä nimissä. Perinteinen, vanha punakukkainen, ja kapeanivelinen kanta on S. x buckleyi. Tässä yhteydessä kutsun kuitenkin kaikkia tämän perheen risteymiä nimityksellä joulukaktus – koska käytännössä on hyvin vaikeaa erottaa näitä risteymiä toisistaan.

Joulukaktukset ovat lehtikaktuksia ja epifyyttejä ja kasvavat puiden päällä oksahangoissa. Ne ovat kotoisin Brasiliasta. Schlumbergeroiden  pölyttäjiä luonnossa  ovat linnut –  mielenkiintoinen pieni yksityiskohta, josta saa kyllä osviittaa kukan muotoa katsomalla.  Joulukaktuksia on useissa väreissä valkoisesta, vaaleanpunaiseen, pinkkiin, oranssiin  sekä punaiseen (perinteinen väri). Myös keltainen on jalostettu, mutta se on harvinaisempi.

20160221_094239

Omat kasvini: Minulla on 3 joulukaktusta :

  • Punainen vanha kanta, ollut minulla n. 15 vuotta. Yksi ensimmäisistä huonekasveistani. Kukkii säännöllisesti. Muutossa kesällä 2015 vanhin pääverso katkesi (nyyh), mutta kuinka ollakaan – uutta kasvua näkyvissä! (katso kuva).
  • Valkoinen joulukaktus. Tämäkin vanha kanta. Kukkii uskollisesti. Tekee myös  yleensä pari yksittäistä kukkaa syys- lokakuussa. Täyteen kukkaan puhkeaa hieman punaisen jälkeen
  •  Pinkki kaktus edustaa uudempaa lajiketta. Kyseessä on ostonimen mukaan joulukaktus. En yleensä pidä pinkeistä kukista, enemmänkin hennon vaaleanpunaisista, mutta tässä tapauksessa väritys on aika veikeä.

Hoito: Joulukaktukset on verrattain helppo saada kasvamaan ja viihtymään hyvin.

20160112_200638Jos haluat saada kaktuksesi kukkimaan, on opeteltava kasvin kasvurytmi. Kukintaa varten on saatava kylmäkäsittelyä syksyllä ja  12 tuntia pitkä pimeä yöaika syksyisin . Muuten! Vaikka Suomi monessakin suhteessa on haasteellinen maa huonekasviharrastajalle – juuri tämä seikka meillä toteutuu ihan luonnostaan. On myös huomioitava, että koska kantavanhemmat vaihtelevat, vaihtelevat myös kukkimisen laukaisevat tekijät hieman. Varminta on yrittää täyttää kaikki kukintaa enteilevät vaatimukset.

  • Sijoita kasvisi kautta vuoden valoisaan ja aurinkoiseen paikkaan. Suojaa kuitenkin kevään raa’alta keskipäivän paahteelta. (osa kirjallisista hoito-ohjeista kehottaa välttämään aurinkoa – mielestäni tämä on huono ohje kukinnan kannalta).
  • Kastelu kautta vuoden tasaista – kun multa alkaa kuivahtaa, kastellaan kaktus kunnolla. Joulu – yms. kaktukset kestävät kyllä kuivuutta, mutta se ei ole kukinnan ja kasvun kannalta hyväksi.
  • Ohjeet kehoittavat kalkittomaan veteen – itse kastelen ihan vaan hanavedellä ja kuten kuvista näkyy, ei näytä haittaavan kasvia.
  • Lannoita kasvukaudella miedolla kaktuslannoitteella parin viikon välein.
  • Joulukaktuksia kannattaa käyttää suihkussa varsinkin kuumalla ilmalla (viilentää kasvia) ja myös  talvella, kun lehdille tulee pölyä.
  • Suosittelen kaktusten kasvatusta kesällä ulkona. Varsinkin tämä on tärkeää elo-syyskuussa (yön viileys), jos mielit saada kukkivan kasvin. Lämpötila ei saisi laskea alle 5 asteen.
  • Syksyllä kun tuot kasvin sisälle, paras olisi, jos kasvi saisi olla 12 tuntia vuorokaudesta pimeässä. Tämä tulee Suomessa luonnostaan, mutta jos mahdollista, sijoita kasvi sellaiseen huoneeseen, jossa valot eivät ole jatkuvasti päällä.
  • Kevällä on paras aika uudelleenistuttaa. Vanhoja yksilöitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi, mutta mielestäni joulukaktukset eivät häiriinny uudelleenistutuksesta vaan päinvastoin piristyvät. Muista että epifyyttisen kaktuksen juuret ovat pienet, eikä se viihdy liian isossa ruukussa.
  • 20160107_105014

    Pinkkiä kukintaa

     

20151230_201622

jouluna pinkki oli vielä nupuilla

 

 

 

Advertisements

Kevään merkkejä

20150128_123907

Kirjoaulio Abutilon pictum on aloittanut kasvun. Kuvassa syksyllä otettu pistokas tänään kuvattuna. Valtavan emokasvin lahjoitin ystävälleni, joka ihastui sen täydellisen muotoisiin kukkiin. Nyt aulio koristaa ylhässä yksinäisyydessään ystävättäreni olohuonetta, jossa se pääsee paremmin oikeuksiinsa kun kasvihullun ruukkupaljoudessa.

Helmikuu kolkuttelee jo ovella ja kasviystävällä pienenpieni kevätperhonen liplattelee jo vatsassa. Ajatukset harhailevat tuleviin siemenkylvöihin ja katse hakeutuu tarkemmin huonekasveihin. Onko tapahtunut kasvun alkua? Pientä lehteä? Virkistymistä?

Itse tarkastelen kasvejani ‘sillä silmällä’ tähän aikaan vuodesta jo päivittäin. Kun kasvua näkyy (uusia lehtiä, uusia versoja tai oksia) tiedän että talvesta on selvitty.

Mitä tehdä helmikuun alussa huonekasveille:

  • Vien kasvunsa aloittaneet kestävät kasvit suihkuun
  • Aloitan hyvin varovaisen lannoituksen kasvaville kasveille (vasta kun uutta kasvua selvästi näkyvissä)
  • Arvioin uudelleenistutustarpeen samoin ruukun koon riittävyyden
  • Pohdin, mitkä kasvit on leikattava (leikkauksen suoritan hieman myöhemmin)
  • Runkopuuksi kasvatetutuilta kasveilta poistan lehdenalut rungosta (kiinanruusu, auliot, atsaleat, kamelia, gardenia ym.)
  • Otan jo pistokkaita sellaisista kasveista, jotka eivät ole pitkäikäisiä vaan rumentuvatvanhetessaan, kuten juorut, pileat, pitsi- japilkkulehdet, peperomiat. Nämä kasvit voidaan uusia nyt kokonaan uudelleen
    20150128_125146

    Tämä ikivanha joulukaktus on peruja Virosta mummoltani. Se kukkii useita kertoja vuodessa, esimerkiksi nyt.

    pistokkaista, jos talvi on ollut emokasvin ulkonäölle ankara. Emokasvin voi heittää pois, kun pistokkaat ovat juurtuneet ja mullassa (Hahaha – sanoisi tähän siippani. Okei, en heitä niitä rumiakaan kasveja pois. Säilytän ne ja laitan ne  puutarhaan tai kasvihuoneen nurkkaan kun on lämmintä. Syksyn tullen arvioin niiden kunnon uudelleen. Näistä ajan rumentamista kasveista saa myös hyvin vaihtoon, myyntiin ja lahjaksi pistokkaita pitkin kesää. Jos kasvihulluus ei kuitenkaan ole yhtä paha kuin minulla, rumat kasvit voi hyvinkin hävittää kunhan pistokkaat ovat juurtuneet)

  • Tarkastelen myös kellarissa hyödettyjä sipuleita sekä lepääviä sipuleita. Näkyykö elonmerkkejä? Silmuja? Nuppuja? Keijunliljat Gloriosa, Pleione  orkideat ja torpankukat Achimenes jätän tässä vaiheessa vielä lepoon.
  • Suunnittelen jo tulevaa kylvöä – mitä siemeniä tilaisi? Mahtuisiko vielä joku uusi huonekasvi siemenstä? Entä kesäkukat? Voisihan niitäkin laittaa..
  • .Kastelen myös kuivana viileässä talvehtivat kaktukseni sekä tarkistan viileässä kasvavien orkideoiden vedentarpeen
20150128_125409

Kaikki kiinanruusuni (Hibiscus rosa-sinensis) aloittavat kasvunsa heti tammikuussa kun valo lisääntyy. Ne kaikki kannattaa istuttaa uudelleen ja leikata helmi-maaliskuussa.

20150128_125030

Tässä kuvassa herttaköynnöksen Ceropegia woodii uudet vesot moikkalevat Miltonidium Issaku Nagata – orkideaa.

20150128_130051

Ihana vanhan ajan huonekasvi Kohtalonköynnös Clerodendrum thomsoniae aloittaa uusien versojen kasvun. Samalla on ilmestynyt muutama nuppukin – alkusoittoa vain kesän kukkaloistosta.

20150128_124609_Richtone(HDR)

Unelma kasvattaa joka vuosi entisvuotsta pidemmät uudet versot.

20150128_130318

Tämä on aito vanhan ajan pikkusoihtuköynnös Aeschynanthus radicans, joka kasvaa hyvin vanhassa viileässä talossa. Silloin tällöin kukkiikin.

20150128_133634_Richtone(HDR)

Lehtikaktus Epiphyllum ‘Wendy’n pistokkaat ovat nököttäneet purkissaan tekemättä mitään melkein vuoden. Nyt on kasvu alkanut.