Tag Archive | huonekasvit

Tuonenkielo Aspidistra elatior

20151124_211824

Tuonenkielo Aspidistra eliator ‘Milkyway’

Helppousaste: ♥♥♥♥♥+

Kenelle: kenelle vain!

Minne: sinne, missä muille kasveille valo ei riitä

Tuonenkielo on kaunis vanha huonekasvi, jota on kasvatettu Suomessa jo pitkään. Suomenkielinen nimi antaa viitteitä heimosta –  tuonenkielo   kuuluu kielokasveihin Convallariaceae. Heimossa ei tietääkseni ole yhtäkään muuta harvinaistakaan huonekasvia. Rakkaalla lapsella monta nimeä, joten tuonenkieloa kutsutaan myös issikaksi, suutarinkieloksi ja suutarinpalmuksi. Jälkimmäiset nimet viittaavat siihen, että kasvi on niin helppohoitoinen, että jopa suutarit saivat sen pidettyä hengissä.

Tuonenkielo on itse asiassa  haluttu huonekasvi vaikka se onkin melko harvinainen kukkakaupoissa. Syy tähän voi  olla sen hidas kasvu, jolloin tehotuotantokukkatarhat (jotka tuottavat lähes kaikki myytävät huonekasvit) ehkä pitävät sen kasvattamista liian kalliina.

Hoito-ohjeet:

Tulonenkieloa helpompaa huonekasvia saa hakemalla hakea.

  • Aspidistra ei juuri valoa tarvitse. Hajavalo saa sen kasvamaan kauniisti ja jopa melko varjoisassakin se selviää hengissä. Kirjavalehtisille lajikkeille voi antaa hieman enemmän valoa.
  • Kastelu on syytä hoitaa varovasti. Liiasta märkyydestä issikka ei pidä. Kastele vasta kun pintamulta on kuivahtanut. Älä kuitenkaan päästä kasvia koskaan aivan rutikuivaksi.
  • Vaihda ruukku joka vuosi hieman isompaan. Kunnon salaojitus on hyvästä.
  • Voit jakaa tuonenkieloasi, mutta kasvi toipuu jakamisesta hyvin hitaasti.
  • Kesäaikaan tuonenkieloa lannoitetaan säännöllisesti

Ongelmia:

  • Lehtien kärjet ovat tummentuneet: onko lannoitus kunnossa
  • Lehdissä on tummia pilkkuja: olet kastellut liikaa!
  • Kasvi on nuutunut ja tiputtaa lehtiään: oletko kastellut liikaa? Katso myös ettei ruukku ole kylmällä lattialla – kylmä ja kostea  ei tee kasville hyvää.
  • 20151124_211642

Tosiharrastajalle:

Etsi seuraaavia lajikkeita:

  • Arvokkain on vanha suomessakin kasvatettu kanta. Jos saat jakopalan tällaisesta aarteesta – vaali sitä!
  • A. ‘Milkyway’ on yleinen pilkullinen kanta. Tämä lajike tarvitsee hieman enemmän valoa. Se on myös paljon pienikasvuisempi kun alkuperäinen luonnonlaji.
  • A. ‘Variegata’ vihreät lehdet jossa kermanvaaleita raitoja
  • A. ‘Sekko Kan’ on erittäin kaunis kermanvaalealehtinen, jossa harvakseltaan vihreitä raitoja.
  • A. ‘Amanogawa’ – valkoviherraitainen, jossa myös pilkkuja.
  • Hyvin harvoin saatavilla myös harvinainen A.lurida. 
Advertisements

Kevään merkkejä

20150128_123907

Kirjoaulio Abutilon pictum on aloittanut kasvun. Kuvassa syksyllä otettu pistokas tänään kuvattuna. Valtavan emokasvin lahjoitin ystävälleni, joka ihastui sen täydellisen muotoisiin kukkiin. Nyt aulio koristaa ylhässä yksinäisyydessään ystävättäreni olohuonetta, jossa se pääsee paremmin oikeuksiinsa kun kasvihullun ruukkupaljoudessa.

Helmikuu kolkuttelee jo ovella ja kasviystävällä pienenpieni kevätperhonen liplattelee jo vatsassa. Ajatukset harhailevat tuleviin siemenkylvöihin ja katse hakeutuu tarkemmin huonekasveihin. Onko tapahtunut kasvun alkua? Pientä lehteä? Virkistymistä?

Itse tarkastelen kasvejani ‘sillä silmällä’ tähän aikaan vuodesta jo päivittäin. Kun kasvua näkyy (uusia lehtiä, uusia versoja tai oksia) tiedän että talvesta on selvitty.

Mitä tehdä helmikuun alussa huonekasveille:

  • Vien kasvunsa aloittaneet kestävät kasvit suihkuun
  • Aloitan hyvin varovaisen lannoituksen kasvaville kasveille (vasta kun uutta kasvua selvästi näkyvissä)
  • Arvioin uudelleenistutustarpeen samoin ruukun koon riittävyyden
  • Pohdin, mitkä kasvit on leikattava (leikkauksen suoritan hieman myöhemmin)
  • Runkopuuksi kasvatetutuilta kasveilta poistan lehdenalut rungosta (kiinanruusu, auliot, atsaleat, kamelia, gardenia ym.)
  • Otan jo pistokkaita sellaisista kasveista, jotka eivät ole pitkäikäisiä vaan rumentuvatvanhetessaan, kuten juorut, pileat, pitsi- japilkkulehdet, peperomiat. Nämä kasvit voidaan uusia nyt kokonaan uudelleen
    20150128_125146

    Tämä ikivanha joulukaktus on peruja Virosta mummoltani. Se kukkii useita kertoja vuodessa, esimerkiksi nyt.

    pistokkaista, jos talvi on ollut emokasvin ulkonäölle ankara. Emokasvin voi heittää pois, kun pistokkaat ovat juurtuneet ja mullassa (Hahaha – sanoisi tähän siippani. Okei, en heitä niitä rumiakaan kasveja pois. Säilytän ne ja laitan ne  puutarhaan tai kasvihuoneen nurkkaan kun on lämmintä. Syksyn tullen arvioin niiden kunnon uudelleen. Näistä ajan rumentamista kasveista saa myös hyvin vaihtoon, myyntiin ja lahjaksi pistokkaita pitkin kesää. Jos kasvihulluus ei kuitenkaan ole yhtä paha kuin minulla, rumat kasvit voi hyvinkin hävittää kunhan pistokkaat ovat juurtuneet)

  • Tarkastelen myös kellarissa hyödettyjä sipuleita sekä lepääviä sipuleita. Näkyykö elonmerkkejä? Silmuja? Nuppuja? Keijunliljat Gloriosa, Pleione  orkideat ja torpankukat Achimenes jätän tässä vaiheessa vielä lepoon.
  • Suunnittelen jo tulevaa kylvöä – mitä siemeniä tilaisi? Mahtuisiko vielä joku uusi huonekasvi siemenstä? Entä kesäkukat? Voisihan niitäkin laittaa..
  • .Kastelen myös kuivana viileässä talvehtivat kaktukseni sekä tarkistan viileässä kasvavien orkideoiden vedentarpeen
20150128_125409

Kaikki kiinanruusuni (Hibiscus rosa-sinensis) aloittavat kasvunsa heti tammikuussa kun valo lisääntyy. Ne kaikki kannattaa istuttaa uudelleen ja leikata helmi-maaliskuussa.

20150128_125030

Tässä kuvassa herttaköynnöksen Ceropegia woodii uudet vesot moikkalevat Miltonidium Issaku Nagata – orkideaa.

20150128_130051

Ihana vanhan ajan huonekasvi Kohtalonköynnös Clerodendrum thomsoniae aloittaa uusien versojen kasvun. Samalla on ilmestynyt muutama nuppukin – alkusoittoa vain kesän kukkaloistosta.

20150128_124609_Richtone(HDR)

Unelma kasvattaa joka vuosi entisvuotsta pidemmät uudet versot.

20150128_130318

Tämä on aito vanhan ajan pikkusoihtuköynnös Aeschynanthus radicans, joka kasvaa hyvin vanhassa viileässä talossa. Silloin tällöin kukkiikin.

20150128_133634_Richtone(HDR)

Lehtikaktus Epiphyllum ‘Wendy’n pistokkaat ovat nököttäneet purkissaan tekemättä mitään melkein vuoden. Nyt on kasvu alkanut.

Kasvifanaatikon blogi

Tämän blogin kirjoittaja: kolmekymppinen perheenäiti, kasvifanaatikko ja – keräilijä, joka kasvattelee kaikkea mahdollista, hoivaa kasvejaan, tutkii niitä, lukee niistä, hankkii niitä lisää ja ajaa perheensä silloin tällöin raivon partaalle harrastuksellaan.

Tämä blogi: kokkaan, teen käsitöitä, leivon, kasvatan lapsia, remontoin, opiskelen, hoivaan eläimiä – kyllä, mutta tässä blogissa en kirjoita niistä asioista y h t ä ä n mitään. Kirjoitan täällä vain intohimostani – siitä suurimmasta – siitä uskomattoman kiehtovasta , suuresta ihmeestä, kasvikunnasta, palasta luontoa, puutarhaa, viidakkoa, minkä voi tuoda sisälle kasvamaan.

Missä kasvavat rakkaat kasvini: vanhassa talossa, hieman ränsistyneessä Kotikolossa, jokaisella ikkunalla, jokaisessa huoneessa, vähän muuallakin. Roikkumassa, ikkunalaudoilla, pöydillä, hyllyillä, kaikkialla minne ikinä vaan olen saanut kasvejani sopimaan, niin että ne viihtyvät.

Kasvini: niitä on useampi sata. Erityisesti pidän vanhoista huonekasveista ja orkideoista, posliinikukista ja sipulikasveista, köynnöstävistä kasveista, harvinaisuuksista, kukkivista kasveista, kaktuksista. Mutta muistakin. Palmuja en kasvata, muuten melkein kaikkentyyppisiä olen ainakin kokeillut.

image