Archives

Töyhtövana Eucomis

20161112_164702

Eucomis comosa ‘Sparkling Burgundy’

Töyhtövana Eucomis

*harvinaiset huonekasvit*

Helppousaste: ♥♥♥

Kenelle: erikoisisuuksista pitäville

Minne: kesällä ulos, syksyllä ikkunalle, talvella pimeään kaappiin

Taustaa: Töyhtövanat ovat Eteläafrikkalaisia sipulikasveja. Sukuun kuuluu kymmenkunta lajia, joista useimmat sopivat huonekasviksikin. Töyhtövana on helppohoitoinen huonekasvi  – kukinta kestää todella kauan ja on itse asiassa aika näyttävä. Suomenkielinen nimi viitanee kukinnon päässä olevaan töyhtöön.  Englanninkielinen nimi “Pineaple flower” eli ananaskukka sopii myös hyvin.

Töyhtövanaa on muuten kasvatettu Suomessa jo melko kauan – se ei todellakaan ole mikään uusi trendikasvi.

20161112_164654

Minun kasvini kasvavat aina valtoimenaan ja tukematta, mutta jos pidät säntillisemmästä linjasta, voit tukea kukkavanat kepillä pystyyn. Ohjaa tällöin kukintaa jo nuppuvanan alkukasvusta lähtien.

Hoito-ohjeet

  • Kun ostat sipulin, istuta se melko koholle suurehkoon ruukkuun. Multa saisi olla ravinnerikasta ja läpäisevää (esim. perliittiä voidaan käyttää mullan seassa). Jos haluat töyhtövanan lähinnä ulkokasviksi, aloita kasvatus jo varhain. Jos se on huonekasvina, suosittelen hieman myöhäisempää istutusta. Näin pääset nauttimaan kukinnasta silloin kun muuten ikkunalla on kukinnan osalta hiljaista.
  • Kastele sipulia kevyesti istutuksen jälkeen ja odottele sitten, että kasvu on alkanut (älä päästä multaa täysin kuivaksi jos kasvua ei näy – yleensä kuitenkin sipuli intoutuu kasvamaan heti)
  • Kastele koko kasvukauden runsaasti ja älä koskaan anna mullan täysin kuivua
  • Lannoita säännöllisesti koko kasvukauden!
  • Mikäli mahdollista, sijoita kasvi kesäksi ulos. Eucomis hyötyy päivän ja yön lämpötilavaihtelusta. Jos pidät sitä sisällä, voit avata ikkunan kasvin läheisyydessä.
  • Anna sipulille kaikki mahdollinen valo – eucomis ei kärsi edes pahimmasta paahteesta vaan päinvastoin: runsas valo on tae kukinnasta.
  • Syksyllä tuo sipuli sisälle ikkunalle. Jatka kastelua ja odota kukintaa.
  •  Kun kukinta ohi – vähennä kastelua ja lopeta se pian kokonaan. Anna lehtien tuuleentua
  • HUOM! Mikäli et vähennä kastelua -Eucomis pysyy viherkasvina vaikka ympäri vuoden, mutta lepo on kukinnan edellytys – ympärivuotisessa kasvussa töyhtövana pysyy todennäköisesti viherkasvina.
  • Kun lehdet ovat tuuleentuneet, eucomis laitetaan pimeään paikkaan – mieluiten viileään ja kuivaan.
  • Istuta töyhtövana uudelleen joka kevät.
  • Voit lisätä kasvia sivusipuleista, joita muodostuu silloin tällöin. Myös siemenkylvö onnistuu, mutta vaatii pitkän ajan kukkiakseen20161113_104253

Tosiharrastajalle: Seuraavia Eucomis – lajeja kannattaa kokeilla – hoito on kaikille sama. Tarkkaile myös eri lajien  lajikkeita! Tosiharrastajan kannattaa ehdottomasti kokeilla siemenlisäystä – se on ainoa tapa saada harvinaisempia lajikkeita. Minulla on kasvussa useita, kun ne joskus kukkivat – laitan kuvia blogiin.

  • E.autumnalis
  • E.bicolor – muista myös ‘Alba’ – muoto
  • E.comosa – ja  erityisesti laike ‘Sparkling Burgundy’ {kuvassa}
  • E.pallidiflora
  • E.pole-evanssii
  • E.vandermerwei – tämä on erikoinen, pilkullislehtinen lajike
Advertisements

Piispankukka Bowallia speciosa

 

20160806_134505

Vaikeusaste: ♥♥

Kenelle: ahkeralle kastelijalle!

Minne: Valoisalle ikkunalle, myös parveke- tai ulkokukaksi

Piispankukka Browallia speciosa on ihana mutta aika haasteellinen vanha huonekasvi. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Kolumbiasta. Piispankukan nimeen liittyy kytkös Suomeen: nimi tulee Turun piispan Johan Browallin mukaan. Tämä runsaskukkainen kasvi kuuluu Solanaceae – heimoon (koisokasvit). Samasta heimosta tulevat esimerkiksi peruna ja tomaatti.

Suomessa on piispankukkaa kasvatettu 30-luvulta lähtien, joten se on vanha huonekasvi. Nykyään piispankukkaa näkee aniharvoin ikkunoillamme, usein sitä pidetään muutaman viikon kausikasvina. Tämä on mielestäni virhe, piispankukkaa voidaan kasvattaa vuosikausia – joko uusimalla pistokkaista, kasvattamalla siemenestä vuosittain tai jopa talvettamalla emokasvia.

20160724_205213

 

 Hoito-ohjeet: 20160724_205206

  • Hoidon ehdoton edellytys on tasainen kosteus!  Kesäaikaan on kasteltava päivittäin. Jos kastelu ei unohdu, piispankukka pysyy kauniina. Äkillinen kuivuus -> nuput tippuvat, lehdet kellastuvat!
  • Voit  varmistaa kasvin viihtyvyyden  vetämällä pitkän langan ruukun pohjasta läpi ylös asti ennen istutusta. Kun istutus on ohi, ruukku asetellaan aluslautaselle esim kivien tai pienen korokkeen päälle. Lanka laitetaan lautaselle ja siihen vettä (siten ettei ruukku lillu vedessä). Isolle kasville voi laittaa pari lankaa. Myös kasteluapurit, joita voit ostaa taimikaupoista ajavat saman asian.
  • Valoisa ikkuna on paras paikka piispankukalle. Oma kasvini kasvaa kesät pohjoisikkunalla ja viihtyy erittäin hyvin.
  • Piispankukka ei viihdy kovin lämpimässä paikassa. Etsi viileähkö paikka tai  tuuleta kesällä usein. Voit hyvin laittaa kasvin myös kesällä ulos tai parvekkeelle.
  • Lannoitus on erittäin tärkeää kukinnan kannalta. Paras tapa lannoittaa on nestemmäinen lannoitus kerran viikossa.
  • Vaikka piispankukkaa pidetään kausikasvina, sen ei tarvitse olla sellainen. Piispankukka talvehtii lähes samalla tavalla kun pelargonit: viileässä. hyvin niukasti kasteltuna. Pistokkaita voi ottaa syksyllä ja/tai keväällä  heti helmikuun lopulla. Kun pistokkaat ovat varmasti lähteneet kasvuun, voit hävittää rumentuneen emokasvin.
  • Lisäys onnistuu myös siemenestä. Huolellisella hoitajalla piispankukka kukkii samana kesänä.20160724_205157

Tosiharrastajalle: piispankukka ei ole varsinainen keräilijän kukka, enemmänkin ehkä vanhoista huonekasveista kiinnostuneille harrastajalle sopiva kasvi. Kuitenkin, jos piispankukka kuuluu suosikki-kasveihisi, etsi seuraavia

  • Tavallisesti kasvatetaan isokukkaisia lajikkeita, kuten B. speciosa ‘Major’ – joka lienee yleisin ja itse asiassa melko vanha lajike.
  • Piispankukka ‘Silver Bells’ : valkokukkainen lajike. Suosittelen etsimään siemeniä, myynnissä tuskin koskaan kasvina.
  • Muita saatavilla olevia lajikkeita löytyy
    liilan, sinisen ja  valkoisen väriskaaloissa.
  • Voit myös kokeilla kasvattaa Browallia viscosa – lajia, joka pysyy matalana. Tästä kasvistakin on erilaisia lajikkeita. Allekirjoittaneella ei kuitenkaan ole kokemusta kysesestä kasvista, joten tässä yhteydessä tyydyn vain mainitsemaan lajin kasvatuskelpoisena.
  • 20160703_194728

Saniaiset: Viheradiantumi

20151205_100359

Viheradiantumini on kasvanut jo aika isoksi.

Adiantum raddianum

Kenelle: Ahkeralle kastelijalle, sumuttajalle, suihkuttajalle

Minne:Hieman varjostetulle ikkunalle ,  lasikkoon

Vaikeusaste: ♥♥

Esittely:  Adiantumi kuuluu   hiussaniaiskasvien heimoon Adiantaceae. Samasta heimosta ei huonekasviviljelyyn  ole yleistynyt muita sukuja. Kutsutaan myös hiussaniaisiksi.

Viheradiantumi  A.raddianum  on suvun yleisin huonekasvi. Tämä saniainen kasvaa Kaakkois-Brasiliassa suurten puiden alla kosteissa metsissä.  Andiantumi kasvaa mätästäen, eli uudet versot kasvavat kasvin tyvestä. Lehdet haarottuvat runsaasti.

20151205_100421

Oma kasvini: Adianum on mielestäni ehdottomasti kaikkein kaunein saniainen. Ensimmäisen yksilöni ostin kasviharrastuksen alkuvaiheessa. Sen onnistuin tappamaan muutamassa kuukaudessa, unohdin kerran kastelun kuumana kesäpäivänä, ja se oli kutakuinkin siinä.

Seuraavan viheradianumini ostin isona, lähes 60cm kasvna. Se kasvoi edellisen vanhan taloni keittiönikkunalla ja viihtyi hyvin. Keittiössä kastelu oli helppo muistaa päivittäin. Sitten kesällä laitoin adiantumin kuistille. Se oli virhe! Käsittämätön kirvahyökkäys alkoi ulkona ja jatkui sisälläkin. En päässyt kirvoista mitenkään eroon, fairy auttoi vain hetkellisesti. Lopuksi sumutin tujulla Provadolla – ja se oli herkälle adianumille liikaa – kasvi ei koskaan toipunut.

Kolmanen adiantumin sain pienenä jakopalana harrastajalta. Lajike on ‘Elegans’ – eli vanha, jo kymmeniä vuosia viljelty kanta. Kotona laitoin kasvin orkidealasikkooni rahkasammalpesään lasikon pohjalle. Siellä se viihtyi  hyvin. Nyt kasvi on jo niin iso, ettei  mahdu verrattain kapeaan lasikkooni. Se on sittemmin asunut  länsi-ikkunalla, muiden kasvien seassa. Ilma on liian kuiva, koska lehtiä kyllä kellastuu, mutta ainakin toistaiseksi kasvi on viihtynyt. En tiedä vaikuttaako kasvun onnistumiseen myös se, että lajike on vanha hyvä kanta tai se että kasvi on hankittu pienenä.

20151205_100444

Hoito-ohjeet:

  • puolivarjoisa ikkuna käy hyvin
  • Kastelun oltava erittäin säännöllistä! Multapaakku ei koskaan saa kuivua.
  • Kastele Aina ruukun ulkoreunaa pitkin. Kasvu pysähtyy jos itse kasvi on märkä.
  • Mitä kalkittomampi vesi, sen parempi.
  • Lannoita kasvukauden aikana viikottain nestemäisellä lannoitteella. Talvella lannoitetaan vain kerran kuussa.
  •  Hiussaniaiset kannattaa pitää sisällä ympäri vuoden, koska ne keräävät helposti tuholaisia.
  • Leikkaa kuivuneet & kaljuuntuneet versot pois tyvestä.
  • Uudelleenistutus tarpeen mukaan, ei joka vuosi.
  • Voit jakaa kasvisi uudelleenistutuksen yhteydessä.
  • kun valitset vihersaniaista kaupassa, muista että iso kasvi sopeutuu huomattavasti huonommin olosuhteiden muutokseen.
  • Voit lisätä ruukkuun rahkasammalta kasvin olojen parantamiseksi

    20151204_203236

    Rahkasammal auttaa ylläpitämään tasaista kosteutta

Tosiharrastajalle:

Hiussaniaisissa on paljon harrastettavaa. Jos olet keskittynyt kasvattamaan vain saniaisia, voit etsiä samaan sukuun kuuluvia kasveja. Yhteensä 200 adiantum – lajikkeesta suosittelen mm. seuraavia lajeja sisäkasvatukseen:

  • A.hispidulum australiadiantumi on kaunis mätästävä kasvi. Erityisen mielenkiintoinen on tämän kasvin kääpiölajike!
  • A.caudantum ituadiantumi. Sopii amppeliin!
  • A.formosum iso saniainen, joka selviää huoneilmassakin
  • A.macrophyllum  harvinainen, mutta todella upea kasvaessaan hyvin hoidettuna.

Jos pidät nimenomaan viheradiantumeista, tästä saniaisesta on tarjolla useita  jalostettuja lajikketa. Valitettava ongelma on, ettei lajikenimeä ole kukkakaupoissa myytävissä kasveissa. Vanhoja kantoja keräilemällä ja kaupan kasveja googlettamalla voi kuitenkin päästä selvyyteen oman kasvin lajikenimestä.

20151204_203156

Kiinanruusu Hibiscus rosa-sinensis

Helppousaste:  ♥♥

20140516_160609

Hibiscus ‘Yuno’ – lajike, jonka kukat kestävät todella pitkään.

Kenelle: Huolelliselle hoitajalle, jolla on valoisa ikkuna

Minne: Kukkiva kasvi katseenvangitsijaksi valoon, viherkasvina myös hajavaloon.

Kiinanruusua on viljelty huonekasvina pitkään. Jo 1830-luvulla kiinanruusu tuotiin Englantiin ja Suomessakin on merkintöjä kiinanruususta jo 1800-luvun loppupuolelta. Lähteet kertovat usein kiinanruusun olevan kotoisin Etelä-Kiinasta, jossa sen punakerrottu muoto kasvaa luonnonvaraisena ja josta kasvi on myös ensikerran tuotu Eurooppaan. On kuitenkin myös mahdollista, että kiinanruusu on kotoisin alun perin Afrikasta, ja kulkeutut sitä kautta Aasiaan, missä sen kasvuolosuhteet ovat optimaaliset.

Kiinanruusu kuuluu malvakasvien heimoon (Malvaceae). Heimon kasveja kasvatetaan niin puutarhassa kun huonekasveinakin. Ruukkukasveista yleisin on varmasti kiinanruusu, mutta myös auliot Abutilon ovat melko yleisiä. Harrastajilta voi lisäksi löytyä huonemalvaa Anisodontea capensis tai pavoniaa Pavonia multiflora. Hibiscus- lajeja on yli 200. Ehdottomasti yleisin huonekasviviljelyssä on Hibiscus Rosa-Sinensis tai oikeastaan tämän lajin risteymät. Kiinanruusulajikkeita on tuhansia, ja värikirjo yltää valkoisista keltaisiin, punaisiin ja violetteihin ja näiden sävyjen kirjaviin muotoihin. Kiinanruusuja on yksinkertaisia, kerrottuja ja puolikerrottuja. Myös kukan koko ja kasvin kasvutapa vaihtelevat melkoisesti riippuen lajikkeesta.  Suomessa yleisin kanta on kuitenkin perinteinen kerrottu punainen kiinanruusu – se sama, joka 1830-luvulla tuotiin Englantiin. Tämä vanha kasvaa ja kukkii poikkeuksellisen hyvin, ja kehotankin sitä kasvattamaan, jos kiinanruusu on mieleinen huonekasvi.20140429_120937

Hoito: kiinanruusua näkee yhtä usein kukoistavana kun kärsivänäkin. Huonekasvina kiinarin hoidossa onkin paljon haasteita – olen eritellyt niitä hieman alempana. Ensin kuitenkin perushoito-ohjeet:

  •  Kiinanruusu asetetaan hyvin valoisalle ikkunalle. Jos kasvin halutaan kukkivan  on tärkeää, että kasvi saa paljon valoa. Lehdet voivat jopa palaa auringossa (poista palaneet lehdet, pian kasvavat uudet!). Jos kasvia kasvatetaan puolivarjossa, se voi kyllä viihtyä hyvin viherkasvina, mutta kukkia ei tule.
  •  Kiinanruusua kastellaan ja lannoitetaan kasvukaudella runsaasti. Kastele multa läpikotaisin joka kastelukerralla. Jos kasvissa on nuppuja, multaa ei saa päästää kuivumaan kokonaan tai nuput varisevat.
  •  Kiinaria on paras kasvattaa sisätiloissa kautta vuoden. Se nimittäin saa helposti tuholaisia ulkona -kuten myös sisällä, jos hoito on huonoa. Jos viet kuitenkin kiinanruususi ulos kesäksi, tarkista kasvi huolella tuholaisten varalta ennen sisälle tuomista. Näin metellään myös aina kun ostetaan uusi kiinanruusu!20140508_105439
  • Kiinanruusua kannattaa käyttää silloin tällöin suihkussa, jotta lehdille ei keräänny liikaa pölyä, mikä haittaa kasvin yhteyttämistä. Myös upotuskastelu on tällöin paikallaan.
  • Talvella kiinanruusu viihtyy parhaiten hieman viileämmässä, jolloin kastelun tarve on vähäisempi. Myös huoneenlämpö kuitenkin käy. Jos lehtiä putoilee – älä huoli – tämä kuuluu asiaan. Tärkeämpää on varoa, että talvella kasvia ei kastella liikaa. Kiinanruusu tarvitsee leponsa, jotta jaksaa keväällä kasvaa ja kukkia. Talvellakin kiinanruusu tarvitsee runsaasti valoa.
  • Joka kevät kasvi istututetaan uudelleen. Ruukku saa olla hieman edellistä isompi. Hyvä salaoijitus ja rikas multa takaa hyvän kasvun.
  • Istutuksen jälkeen, kun kasvi on toipunut ja taas kasvaa,  kiinanruusu kannattaa leikata. Voit leikata kaikki oksat niin, että  kuhunkin oksaan jää vain muutama lehti.  Myös myöhemmin kesällä kiinanruusua voi leikata esimerkiksi niin, että jättää vain muutaman vahvan oksan, jolloin kasvi jaksaa kukkia runsaasti. Jos kiinanruusua ei leikata ollenkaan, siitä tulee melkoisen iso, tuuhea puu.20140702_110938
  • Leikatut oksat voi juurruttaa vedessä tai mullassa läpinäkyvän pussin alla, johon on leikattu ilmareikä.
  •  Kiinanruususta voi kasvattaa myös runkopuun. Varsinkin keräijälle tämä on hyvä keino saada mahtumaan enemmän tilaa vieviä kasveja.  Menettele seuraavalla tavalla:
  1. Juurruta kiinanruusupistokas.
  2. Anna pistokkaan kasvaa haluamaasi puun pitutteen typistämättä kertaakaan.
  3. Latvo sitten kasvi (voit juurruttaa latvan). Latvusto alkaa täten haarautua.  Poista kaikki runkoon ilmestyvät lehtihangat ja oksan alut heti. Pidä siis puun runko sileänä.
  4. Kun kaksi haaraa ovat kasvaneet hieman, latvo taas. Leikkaa jatkossa latvusta usein jotta puun latvus tihenee. Huoehdi aina myös, ettei runkoon pääse kasvamaan sivuhaaroja.

    20150706_135222

    Uusien ja vanhojen kannan kiinanruusulehdissä on eroja. Uusissa lajikkeissa lehdet ovat usein pienempiä, enemmän munuaismaisia ja kiiltäviä.

Ongelmia:

20140510_185333

Hibiscus ‘Adonicus Yellow’

Vaikka kiinanruusu on upea kasvi kukoistaessaan ja voidessaan hyvin, liittyy tämän kasvin kasvatukseen kuitenkin myös paljon haasteita. Tässä muutamia, minkä kanssa minä olen paininut vuosien varrella.

Miksi kiinanruusun pistokas ei juurru?:  Kiinaruusun juurruttamisesta on monta eri koulukuntaa: toiset juurruttavat veteen, toiset suoraan multaan. Toiset juurruttavat isoja, jo puutuneita ja kukkineita oksia, toiset nuoria. Joka tapauksessa kiinanruusun pistokas joko juurtuu helposti tai sitten se ei juurru millään, mitä tahansa yrittää.

Tässä minun vinkkini:

  • Mielestäni parhaiten juurtuu  oksa, jossa on 5 – 6 lehteä. Varmin on, jos
    oksa on kasvanut samana vuonna kun juurrutetaan, ja on vielä pehmeä viherkuorinen. Myös on ehkä eduksi, jos oksa ei ole vielä kukkinut.
  • Poista alimmat lehdet ennen juurrutusta. (Katso kuva!)
  • Oksa juurtuu todennäköisesti  vesilasissa, mutta huolellinen hoitaja pääsee parhaaseen tulokseen istuttamalla pistokkaan pienehköön muoviruukkuun ja asettamalla muovihupun, jossa ilmareikiä, kasvin päälle kuminauhalla.
  • Multa pidetään tasatuoreena – ei koskaan kuivana tai litimärkänä.
  • Kun kasvua näkyy, huppu voidaan poistaa ja kolmannen uuden lehden kasvaessa istuttaa isompaan ruukkuun.
20140930_164301

Kerrottu keltainen on vanha lajike. Kukat ovat pienet ja sirot.

Kiinanruusuni on upea viherkasvi, mutta ei kuki: Enemmän valoa! Voit myös leikata heikompia oksia pois kasvin voimien säästämiseksi

Kiinanruusuni nuput tippuvat eivätkä jaksa avautua: Varmista, että hoidat kiinariasi hyvin: ruukku on tarpeeksi iso, valoa runsaasti ja lannoitus ja kastelu kunnossa. Kastelu ei saa unohtua, kun kasvi kehittää nuppuja. Jos valoa on liian vähän, saattaa kiinanruusu tehdä nupun alun, mutta ei jaksa avata kukkaa loppuun asti (tämä on varsinkin syksyllä ongelmana). Kun kasvisi on nupuilla, anna sille myös kasvurauha – kiinanruusua ei saa tällöin käännellä tai sen paikkaa vaihtaa.

Kiinanruusussani on tuholaisia: osta Provadoa tai muuta tehokasta torjunta-ainetta. Tarkista kiinanruusua säännöllisesti tuholaisten varalta, jotta huomaat ei-toivotut vieraat ajoissa. Muista että, mitä huonompi hoito, sen helpommin tuholaisetkin pääsevät hyökkäämään heikkoon kasviin. Muista myös uutta kiinanruusua ostaessasi tarkastaa jo  kaupassa, ettei ole minkäänlaisia merkkejä tuholaisista. Hyvin usein nimittäin niitä näkyy!

20140508_105527

Vanhetessaan kiinanruusun kukat hieman tummuvat ennen kuihtumista.

Kiinanruusuni kasvaa ja voi hyvin, mutta kukat eivät ole yhtä kauniit kun ennen: Kiinanruusu on parhaassa kukintaiässä 2-3 vuotiaana. Tämän jälkeen kasvi voi elää vuosikymmeniäkin, mutta kukat eivät ole aivan samassa loistossaan enää. Kasvata varataimia, niin pääset nauttimaan kukkaloistosta!

Ostin uuden kiinanruusun kaupasta. Se oli hetken hyvinvoiva, ja nyt kärsii / kuolee: Isot puutarhamyymälät käsittelevät usein kiinanruusujaan kemiallisesti, jotta ne kukkisivat nuorena. Lähes aina on pienenpienessä ruukussa kasvaa kolme kiinanruusua. Kun tuot uuden kasvin kotiin, voit heti leikata siitä pistokkaan juurtumaan. Jos juurrutus onnistuu – ongelmasi on ratkaistu – tämä juurrutettu kasvi kasvaa hienosti. Tarkista myös kasvi tuholaisten varalta!  Kaupan kiinanruusu kannattaa istuttaa uudelleen heti – voit erottaa halutessasi kasvit omiin ruukkuihinsa, tai istuttaa ne isoon ruukkuun. Varo kaksihaaraista pääjuurta – se ei saisi katketa! Hoida kasviasi yllä olevien ohjeiden mukaan.

Vahvasti kärsivää kaupan kiinanruusua voi yrittää pelastaa  istuttamalla uudelleen ruukun vahvin taimi ja leikkaamalla kasvi aivan lyhyeksi.

Suosi aina vanhoja  tai nimellisiä kiinanruusukantoja jos mahdollista. Ne kasvavat ja voivat paremmin.

20140910_094444

Tällä lajikkeella on 5 emiä tavanomaisen yhden sijaan.

20140326_154347

Perinteinen vanha kiinanruusu on upein kaikista!

20140429_120847

Ikivanha puolalainen kanta.

20140510_185347

Hibiscus ‘Adonicus Red’ on oma lempparini.

20150401_125150

Hyvin suurikukkainen lajike.

20150409_143602

Kiinanruusu ‘Mango’

20150409_143630

90-luvun lajike, jonka väri on todella herkkä. Tämä lajike on paras kukkiani – jo ensimmäisen vuoden pistokas kukkii.

20150524_182435

Hibiscus ‘Adonicus Gold’ on muisto Wienin kasvitieteellisestä puutarhasta (ja häämatkaltani).

20150617_133711

‘Full Moon’ on täyskeltainen lajike, jonka kukka voi olla jopa 20 cm leveä.

20150705_135723

Violetti ei ole kovin yleinen väri kiinanruusuissa. Tässä vaaleanvioletti kanta. Tämän sain hauskalla tavalla – kyseinen lajike nousi ebayn huutokaupassa hurjiin hintoihin. Minä en voinut sitä hinnan takia ostaa, mutta ostin erään toisen lajikkeen. Noh kuinkas kävikään – kun kasvi alkoi kukkimaan, se olikin kallis violetti! Kenties myyjällä oli menneet pistokkaat sekaisin:-D


Pikkujaakonkukka Jacobinia pauciflora

image Helppousaste: ♥♥

Kenelle: huolelliselle kastelijalle

Minne: viileälle itä- tai länsi-ikkunalle, kesällä ulos.

Esittely: Pikkujaakonkukka (Jacobinia pauciflora) ei ole kovin yleinen huonekasvi, mutta tähän aikaan vuodesta sitä saattaa nähdä kasvimyymälöissä. Samaan sukuun kuuluva isojaakonkukka (J.carnea) on tunnetumpi, vanha huonekasvi, jota on Suomessakin kasvatettu melko pitkään. Jaakonkukat kuuluvat akanttikasvien heimoon (Acanthaceae) ja ovat kotoisin Brasiliasta. Kirjallisuudessa ja internetissä esiintyviin hoito-ohjeisiin kannattaa suhtautua varauksella. Pikkujaakukan ja isojaakonkukan hoito-ohjeet eroavat toisistaan, mitä ei ole useinkaan huomioitu. Myöskään kukkimisajankohta “koko syksy ja talvi” ei päde meidän pohjoisissa oloissa. Oman kokemukseni mukaan pikkujaakonkukka kukkii meillä helmi-maaliskuun ja hoito on ajoitettava sen mukaan. image

Hoito-ohjeet: Olen merkinnyt pikkujaakonkukan melko vaikeaksi kasviksi hoitaa. Tämä siitä syystä, että hoito vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja koska kasteluvirheitä ei saisi tulla. Jos mielii saada pikkujaakonkukasta kukkivan kasvin vuosiksi eteenpäin, vaati hoito tarkkuutta mutta ei ole suinkaan mahdotonta saada “Pikkujaakko” vihtymään! Mitä siis tehdä, kun olet tuonut upean kukkivan jaakonkukan kaupasta kotiin?

  •  Aseta pikkujaakonkukka valoisalle ikkunalle. Suojaa kevään keskipäivän paahteelta, muuten kasvi viihtyy kyllä valossa ja auringossa. Ei sisemmälle huoneeseen edes kukkivana!
  •  Tarkista kasvin multa päivittäin. Pikkujaakonkukka ei saa koskaan kuivua, tai se tiputtaa lehdet ja kukat! Kastele siis usein mutta kohtailaisesti kerrallaan.Huom! Jos sinulla on kukkiva atsalea, aseta kasvit vierekkäin. Näin molemman tiheästi kasteltavan kasvin hoito onnistuu samalla kertaa!
  • image Kukkiessaan kasvi viihtyy kosteassa ilmassa. Sumuttelu ja muut ilmankosteutta nostavat keinot ovat suotavia
  •  Kun kukinta on ohi, pikkujaakonkukka kannattaa leikata jotta kasvin ulkonäkö pysyy kauniina. Juurruta pehmytvartiset versot varakasveiksi (puutuneet varret eivät juurru).
  •  Kun hallavaara on ohi, kasvi kannattaa viedä ulos. Pikkujaakonkukka ei oikein viihdy kuumassa asuinhuoneistossa kesällä. Ulkonakin tarkkaile, ettei kasvi pääse kuivumaan.
  •  Lannoita harvoin, noin kerran kuussa kesällä.
  •  Syksylläkin voi ottaa pistokkaita
  • Syksyksi ja talveksi kasvi siirretään mieluiten viileään huoneeseen. Nyt kasteluntarve on vähäisempi. Jos talvihoito on mennyt hyvin, kevään tullen kasvi onkin yhtäkkiä täynnä nuppuja!

Ongelmia:

Kasvi tiputtaa lehtensä: kastelu on ollut epätasaista, pelastaminen vaikeaa.

Lehdet käpristyvät kesällä: lehtikirvoja? upota koko kasvi mäntysuopaveteen ylösalaisin, niin että olet suojannut ruukun foliolla.

Talvettaminen ei tahdo onnistua: ota myös syksyllä pistokkaita. Latvo pistokkaita muutaman kerran. Pistokkaat selviävät talvesta helpommin. Emokasvin voi hävittää, jos se on kärsineen näköinen.

Tosiharrastajalle: Vaikka Jacobinia – sukuun kuuluu n. 400 lajia, on huonekasveiksi valikoitunut vain yllä mainitut kaksi lajia. Siemeniä voi kuitenkin hyvällä tuurilla saada myös muista lajeista, niiden sopivuutta huonekasveiksi on vain kokeiltava. Monesti olen kuitenkin huomannut – että myytäviksi huonekasveiksi valikoituvat van tietynlaiset helposti kasvatettavat ja siirtelyä kestävät lajit ja lajikkeet. Kotona coi siemenestä kasvatettuaan hyvin onnistua harvinaisissakin lajeissa! image