Archive | August 2016

Herttalyhty Ceropegia woodii

20160806_143548

Helppousaste:♥♥♥♥♥

Kenelle: kauniista lehdistä pitävälle, rakkaalle lahjaksi

Minne: aurikoiselle ikkunalle

Ihastuttava herttalyhty on monelle huonekasviharrastajalle tuttu mehikasvi. Ceropegia woodii  on kotoisin Kaakkois-Afrikasta (Natal ja lähialueet). Kasvia on aika hyvin saatavilla kukkakaupoissa ja yleensä se  myydään kieputettuna rautalankaan tai kaareen. Mielestäni kauneimmillaan se  kuitenkin on luonnollisella kasvutyylillään vapaasti roikkuvana. Lankamaiset ohuet versot ja sydämenmuotoiset lehdet ovat todella kauniit.

20160806_143810

Lisää kasvia laittamalla oksanpätkiä, jossa varsimukulat (kuvassa) mukana multaan. 

Herttalyhty myös kukkii. Kirjallisuus sanoo kukan olevan lyhdyn muotoinen, mutta toisille tulee hieman muunlainen mielenyhtymä mieleen…

Oma kasvini: Kuvissa näkyvän herttalyhdyn ikä on ehkä 7-8 vuotta. Se on kasvatettu 5 pistokkaasta. Lyhtyni kasvaa kautta vuoden eteläikkunalla – viihtyy ja kukkii kiitettävästi. Kuvissa kaapin päällä oleva kasvi on siinä siis vain valokuvauksen ajan (ikkunaa vasten on vaikea kuvata). Kukkia tulee keväästä jouluun  säännöllisesti – sitten on muutaman kuukauden lepo.

 

Hoito-ohjeet:

Herttalyhty on helppohoitoinen huonekasvi.  Sen kanssa on hyvin vaikea epäonnistua, kunhan muistaa muutaman seikan:

  • Valoisa ja aurinkoinen paikka sopii herttalyhdylle parhaiten
  • Kastelu aina kun multa kuivahtanut. Varo siis ylikastelua!
  • Lannoittaa voi kasvukaudella muutaman viikon välein
  • Talvella kastelun tarve on vähäisempi
  • Uudelleenistutus parin vuoden välein. Varo vaurioittamasta mukuloita! Kaktusmulta on hyvä kasvualusta.
  • Versoihin tulevista palluroista voidaan kasvia lisätä. Leikkaa versot jossa pallurat ja istuta pallurat multaan. Pian kasvi juurtuu! Älä anna kasvin kukkia ensimmäisenä vuonna.
  • Voit kasvattaa kasvia myös siemenestä.
  •  

Tosiharrastajalle

Ceropegia on tosiharrastajan suku! Siinä vasta mielenkiintoinen keräilykohde. Suku on 200-lajinen ja todella monimuotoinen, joten kerättävää riittää. Helppo siemenlisäys tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle, jolle voi muuten olla hankalaa saada harvinaisempia lajeja. Herttaköynnöksen lisäksi silloin tällöin muutamia lajeja myydään laskuvarjoköynnös – nimellä. Koska Ceropegiat ovat sukua erittäin keräilijäsuositulle Hoya-suvulle, ovat ne pääseet suosioon myös posliinikukkien ‘siivellä’.

Etsi ainakin seuraavia lajeja: C.barkelyi,  C.dichotoma, C.haygarthii,  C.sandersonii, C.stapeliiformis – Myös Kanarian saarilta kotoisin olevat varsisukkulentit C.dichotoma ja C.fusca sopivat hyvin sisäviljelyyn.

20151129_19393320160320_103047

 

Advertisements

Piispankukka Bowallia speciosa

 

20160806_134505

Vaikeusaste: ♥♥

Kenelle: ahkeralle kastelijalle!

Minne: Valoisalle ikkunalle, myös parveke- tai ulkokukaksi

Piispankukka Browallia speciosa on ihana mutta aika haasteellinen vanha huonekasvi. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Kolumbiasta. Piispankukan nimeen liittyy kytkös Suomeen: nimi tulee Turun piispan Johan Browallin mukaan. Tämä runsaskukkainen kasvi kuuluu Solanaceae – heimoon (koisokasvit). Samasta heimosta tulevat esimerkiksi peruna ja tomaatti.

Suomessa on piispankukkaa kasvatettu 30-luvulta lähtien, joten se on vanha huonekasvi. Nykyään piispankukkaa näkee aniharvoin ikkunoillamme, usein sitä pidetään muutaman viikon kausikasvina. Tämä on mielestäni virhe, piispankukkaa voidaan kasvattaa vuosikausia – joko uusimalla pistokkaista, kasvattamalla siemenestä vuosittain tai jopa talvettamalla emokasvia.

20160724_205213

 

 Hoito-ohjeet: 20160724_205206

  • Hoidon ehdoton edellytys on tasainen kosteus!  Kesäaikaan on kasteltava päivittäin. Jos kastelu ei unohdu, piispankukka pysyy kauniina. Äkillinen kuivuus -> nuput tippuvat, lehdet kellastuvat!
  • Voit  varmistaa kasvin viihtyvyyden  vetämällä pitkän langan ruukun pohjasta läpi ylös asti ennen istutusta. Kun istutus on ohi, ruukku asetellaan aluslautaselle esim kivien tai pienen korokkeen päälle. Lanka laitetaan lautaselle ja siihen vettä (siten ettei ruukku lillu vedessä). Isolle kasville voi laittaa pari lankaa. Myös kasteluapurit, joita voit ostaa taimikaupoista ajavat saman asian.
  • Valoisa ikkuna on paras paikka piispankukalle. Oma kasvini kasvaa kesät pohjoisikkunalla ja viihtyy erittäin hyvin.
  • Piispankukka ei viihdy kovin lämpimässä paikassa. Etsi viileähkö paikka tai  tuuleta kesällä usein. Voit hyvin laittaa kasvin myös kesällä ulos tai parvekkeelle.
  • Lannoitus on erittäin tärkeää kukinnan kannalta. Paras tapa lannoittaa on nestemmäinen lannoitus kerran viikossa.
  • Vaikka piispankukkaa pidetään kausikasvina, sen ei tarvitse olla sellainen. Piispankukka talvehtii lähes samalla tavalla kun pelargonit: viileässä. hyvin niukasti kasteltuna. Pistokkaita voi ottaa syksyllä ja/tai keväällä  heti helmikuun lopulla. Kun pistokkaat ovat varmasti lähteneet kasvuun, voit hävittää rumentuneen emokasvin.
  • Lisäys onnistuu myös siemenestä. Huolellisella hoitajalla piispankukka kukkii samana kesänä.20160724_205157

Tosiharrastajalle: piispankukka ei ole varsinainen keräilijän kukka, enemmänkin ehkä vanhoista huonekasveista kiinnostuneille harrastajalle sopiva kasvi. Kuitenkin, jos piispankukka kuuluu suosikki-kasveihisi, etsi seuraavia

  • Tavallisesti kasvatetaan isokukkaisia lajikkeita, kuten B. speciosa ‘Major’ – joka lienee yleisin ja itse asiassa melko vanha lajike.
  • Piispankukka ‘Silver Bells’ : valkokukkainen lajike. Suosittelen etsimään siemeniä, myynnissä tuskin koskaan kasvina.
  • Muita saatavilla olevia lajikkeita löytyy
    liilan, sinisen ja  valkoisen väriskaaloissa.
  • Voit myös kokeilla kasvattaa Browallia viscosa – lajia, joka pysyy matalana. Tästä kasvistakin on erilaisia lajikkeita. Allekirjoittaneella ei kuitenkaan ole kokemusta kysesestä kasvista, joten tässä yhteydessä tyydyn vain mainitsemaan lajin kasvatuskelpoisena.
  • 20160703_194728