Archive | February 2016

Joulukaktus / marraskuunkaktus


20160107_104951
Helppousaste: 
♥♥♥♥ viherkasvina, ♥♥♥ kukkivana

Kenelle: jokaiselle huonekasvin ystävälle

Minne: valoisalle ja aurinkoiselle paikalle, kesäksi ulos

Esittely: 

Schlumbergera – risteymien hybridikaktuksia kutsutaan joulu- marras- syys- ja talvikaktuksiksi.  Nämä kasvit ovat useamman polven risteymiä, joten kantavanhempia ei ole mielekästä enää esitellä nimissä. Perinteinen, vanha punakukkainen, ja kapeanivelinen kanta on S. x buckleyi. Tässä yhteydessä kutsun kuitenkin kaikkia tämän perheen risteymiä nimityksellä joulukaktus – koska käytännössä on hyvin vaikeaa erottaa näitä risteymiä toisistaan.

Joulukaktukset ovat lehtikaktuksia ja epifyyttejä ja kasvavat puiden päällä oksahangoissa. Ne ovat kotoisin Brasiliasta. Schlumbergeroiden  pölyttäjiä luonnossa  ovat linnut –  mielenkiintoinen pieni yksityiskohta, josta saa kyllä osviittaa kukan muotoa katsomalla.  Joulukaktuksia on useissa väreissä valkoisesta, vaaleanpunaiseen, pinkkiin, oranssiin  sekä punaiseen (perinteinen väri). Myös keltainen on jalostettu, mutta se on harvinaisempi.

20160221_094239

Omat kasvini: Minulla on 3 joulukaktusta :

  • Punainen vanha kanta, ollut minulla n. 15 vuotta. Yksi ensimmäisistä huonekasveistani. Kukkii säännöllisesti. Muutossa kesällä 2015 vanhin pääverso katkesi (nyyh), mutta kuinka ollakaan – uutta kasvua näkyvissä! (katso kuva).
  • Valkoinen joulukaktus. Tämäkin vanha kanta. Kukkii uskollisesti. Tekee myös  yleensä pari yksittäistä kukkaa syys- lokakuussa. Täyteen kukkaan puhkeaa hieman punaisen jälkeen
  •  Pinkki kaktus edustaa uudempaa lajiketta. Kyseessä on ostonimen mukaan joulukaktus. En yleensä pidä pinkeistä kukista, enemmänkin hennon vaaleanpunaisista, mutta tässä tapauksessa väritys on aika veikeä.

Hoito: Joulukaktukset on verrattain helppo saada kasvamaan ja viihtymään hyvin.

20160112_200638Jos haluat saada kaktuksesi kukkimaan, on opeteltava kasvin kasvurytmi. Kukintaa varten on saatava kylmäkäsittelyä syksyllä ja  12 tuntia pitkä pimeä yöaika syksyisin . Muuten! Vaikka Suomi monessakin suhteessa on haasteellinen maa huonekasviharrastajalle – juuri tämä seikka meillä toteutuu ihan luonnostaan. On myös huomioitava, että koska kantavanhemmat vaihtelevat, vaihtelevat myös kukkimisen laukaisevat tekijät hieman. Varminta on yrittää täyttää kaikki kukintaa enteilevät vaatimukset.

  • Sijoita kasvisi kautta vuoden valoisaan ja aurinkoiseen paikkaan. Suojaa kuitenkin kevään raa’alta keskipäivän paahteelta. (osa kirjallisista hoito-ohjeista kehottaa välttämään aurinkoa – mielestäni tämä on huono ohje kukinnan kannalta).
  • Kastelu kautta vuoden tasaista – kun multa alkaa kuivahtaa, kastellaan kaktus kunnolla. Joulu – yms. kaktukset kestävät kyllä kuivuutta, mutta se ei ole kukinnan ja kasvun kannalta hyväksi.
  • Ohjeet kehoittavat kalkittomaan veteen – itse kastelen ihan vaan hanavedellä ja kuten kuvista näkyy, ei näytä haittaavan kasvia.
  • Lannoita kasvukaudella miedolla kaktuslannoitteella parin viikon välein.
  • Joulukaktuksia kannattaa käyttää suihkussa varsinkin kuumalla ilmalla (viilentää kasvia) ja myös  talvella, kun lehdille tulee pölyä.
  • Suosittelen kaktusten kasvatusta kesällä ulkona. Varsinkin tämä on tärkeää elo-syyskuussa (yön viileys), jos mielit saada kukkivan kasvin. Lämpötila ei saisi laskea alle 5 asteen.
  • Syksyllä kun tuot kasvin sisälle, paras olisi, jos kasvi saisi olla 12 tuntia vuorokaudesta pimeässä. Tämä tulee Suomessa luonnostaan, mutta jos mahdollista, sijoita kasvi sellaiseen huoneeseen, jossa valot eivät ole jatkuvasti päällä.
  • Kevällä on paras aika uudelleenistuttaa. Vanhoja yksilöitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi, mutta mielestäni joulukaktukset eivät häiriinny uudelleenistutuksesta vaan päinvastoin piristyvät. Muista että epifyyttisen kaktuksen juuret ovat pienet, eikä se viihdy liian isossa ruukussa.
  • 20160107_105014

    Pinkkiä kukintaa

     

20151230_201622

jouluna pinkki oli vielä nupuilla

 

 

 

Advertisements

Pelargoni, pelargoni, pelargoni

12745434_10153976566289322_3197222657622021360_n

Kuvassa Pelargoni ‘Red Pandora’ ja hawaijinpalmu Bringhamia insignis. 

Pelargonit – mitäpä olisi vanha puutalo ilman pelargoneja!  Koko meidän talo on täynnä talvehtivia lajikkeita – kellari ja kaikki viileät paikat ovat valjastettu niitä täyteen. Aina on kuitenkin tilaa uusillekin!

Tällä kertaa kävin Plantagenissa ostoksilla. Plantsuun tulee joka vuoden helmikuussa myyntiin nimellisiä pikkupistokkaita. Nämä ovat hyvälaatuisia ja olen aina saanut ne kasvamaan ja kestämään. Myöhemmin keväällä en enää osta Plantagenista nimettömiä huonolaatuisia kasveja.

Ajattelin että olisi hauska seurata tässä blogissa pikkuisten matkaa. Rakastan pelargoneja yli kaiken – niiden tuoksua,kukintailoa, kauniita lehtiä. Niiden hoitaminenkin on niin kovin kiitollista – kukkaloisto kestää koko kesän ja sen kun vaan komistuu.

Aina kun ostat uuden pelargonin, se on itstutettava heti uuteen ruukkuun.

Iso tai pieni – istuta aina!

Tee näin pistokkaille:

20160221_180116

Pelargonitaimet istutettu uudelleen. Alussa kasvavat vielä soilikin takana, pian pääsevät jo täyteen valoon. 

  • Istuta taimimultaan pienehköön ruukkuun. Varo rikkomasta juuria! Kastele maltilla, mutta pidä aina tasatuoreena. Uudelleenistutus myöhemmin – seuraa blogia:-)

Tee näin kukkivalle pelargonille (miten päästä kasvatuksessa hyvin alkuun)

A. Haluat päästä koko kesän helpolla (hieman vaatimattomampi kukinta, mutta kaunis kyllä)

  •  istuta kukkiva pelargoni heti tosi isoon ruukkuun – näin sitä ei tarvitse enää siirtää koko kesänä. Käytä laadukasta kukkamultaa ja lisää mukaan kastelukiteitä ja lannotepalloja. Laita pelakuu valoisaan paikkaan  sisällä ja kun säät sallivat ulos aurinkoon.  Älä unohda kastelua. Voit lisätä rakeita pintamultaan pari kertaa kesässä.
  • Pelargoni on hyvä latvoa tuuheuden lisäämiseksi ainakin kerran kesän alussa

B. Haluat hoivata ja puuhata pelargonisi kanssa paljon (todella runsas kukinta) -> edellyttää ainakin jonkinasteista (huone)kasvihulluutta

  • Istuta pelargoni alussa vain vähän isompaan ruukkuun. Istuta 1-2 kertaa uudelleen kesän aikana
  • Käytä laadukasta multaa.
  • Voit lisätä myös lannoitekiteitä multaan. Voit myös lannoittaa nestemmäisesti viikottain. Valitse siis jompi kumpi
  • Totuttele pelakuuta ensin aurinkoon ja myöhemmin kanna sitä varovasti ulos lämpimiksi päiviksi.
  • Nypi kaikki kuihtuneet kukat ja lehdet heti.
  • Latvo toukokuussa.
  • Valokuvaa, juttele ja paapo pelakuutasi mahdollisimman paljon.

Äärimmäiselle kasvihullulle lisäksi  😀

  • Hanki pelargonikirjoja, käy Saaren pelakuu-päivillä,  vaihda ja osta lisää kasveja netistä, juurruta kaikki latvotut latvatkin,  hanki valtavasti kasveja niin että teet perheesikin jo hulluksi ja syksyn tullen älä  heitä yhtäkään kasvia pois. Yritä talvettaa niitä joka paikassa vaihtelevin tuloksin. Ja keväällä kaikki uusiksi.
  •  

     

     

     

     

Orkideat talvehtivat

20160221_101701

Perhosorkideat ja miltonia länsi-ikkunalla. Perhosorkideat ovat todella vanhoja, harrastuksen syventyessä en ole hankkinut enää vuosiin uusia. Silti näämä vanhukset ilahduttavat jatkuvalla kukinnallaan. 

 

Orkideakokoelmassani ei ole selkeää keräilylinjaa, vaan on kaikenlaista: markettiorkideoita,  luonnonlajeja useista suvuista, vanhoja  risteymiä jne. Ehkä kuitenkin eniten minulla on pienikokoisia orkideoita. Pienet kasvit viehättävät minua  ja lisäksi kasviharrastajan suurin haaste – tilanpuute – on helpompi selättää.

Jaottelen orkideani kasvupaikan mukaan seuraavasti:

20160221_101909

Ikivanha venuksenkenkäristeymä talvehtii pohjoisikkunalla. Kesäksi vähän valoisampi paikka, kun ikkunalautapaikkoja vapautuu.

A: Ikkunalautaorkideat. Nämä kasvavat  ympäri vuoden ikkunalla, tai talven ikkunalla ja kesän ulkona – suurimmaksi osaksi ilman keinovaloa. Täysin sisällä kasvavat  perhosorkideat ja  venuksenkenkäristeymät. Brassia-risteymät, Oncidium-risteymät ja sitten monien lajien risteymät, joita virheellisesti myydään  cambria – nimikkeellä, ovat kesän ulkona.

B: kesällä ulkona, talvella kellarissa keinovalon alla. Näihin kuuluvat osa Dendrobiumiestani, (sekä luonnonlajeja että risteymiä), Cattelyat (sekä risteymät että luonnonlajit), lumikunigattaret sekä muutamat harvianisemmat luonnonlajit.  Silloin jos kukkivat, tuodaan kasvit olohuoneeseen (huom JOS koska ei ole itsestäänselvyys, että onnistun näiden kanssa).

Tässä yhteydessä haluaisin kertoa kellaristani. Kun olimme katsomassa taloa ensimmäisen kerran,  välittäjä sanoi “käydään vielä kellarissa, se valitettavasti kyllä on täysremontin tarpeessa. Tällä hetkellä se on aika kylmä, tila voidaan kyllä lämmittää puilla lämpimäksi” Muut katsojat kauhistelivat 70-luvun tyyliä, mutta minä ajattelin heti – orkideat tonne talveksi – lämmitys päivällä – yöllä viileää! Tehdään kaupat heti!”.

Ja kellari tosiaan on vanhan talon  mukainen: kosteahko ja viileä. Vanhan talon tyyliin siellä on myös suihku ja sauna. Saunassa on  valtava puulämmitteinen ikikiuas, jolla lämmitetään kellarikerroksen peseytymistilat.  Tästä johtuen lämpötilan vaihtelut kellarissa ovat suuret – jopa yli 10 astetta. Tällä siis asustavat keinovalon alla hyllyssä monet orkideat talvella.  Samassa tilassa talvehtivat muuten myös perargonit! Parhaat valopaikat ovat orkideoille, mutta pelakuut näyttävät sopeutuneen tähän ihan hyvin. (sivumennen sanoen pelargoneja talvehtii myös muualla talossa, esimerkiksi viileää rakastavan esikoiseni ullakkohuoneen ikkunalla).

20160221_101745

Kasvit talvehtimassa kellarissa melkoisen epäedustavasti:-)

 

C. Täysin kuivana talvehtivat orkideat. Pleionet ja Bletilla sriata ja B.striata var Alba.  Talvehtivat rukkusipulien kanssa viileässä ja pimeässä pannuhuoneessa. Keväällä, jos edelliskesän hoito on onnistunut, ne aloittavat kasvunsa kukinnalla ja pääsevät paraatipaikalle olohuoneeseen. Jos ei tule kukkia, vaan lehtiä, pääsevät länsi-ikkunalle. Heti kun säät sallivat, viedään nämä orkideat ulos ja syksyllä taas kellariin.

d. Kosteutta vaativat lasikko-orkideat. Suurimmaksi osaksi luonnonlajeja, muutama risteymäkin. Näistä kasveista pääosa asuu lasikossa vuoden ympäri. Muutamat muuttavat kesäksi ulos. Lasikostani kirjoitan pian oman postauksen. Postailen silloin tällöin blogiini myös harvinaisemmista orkideoista.

20151228_185203

Lasikko

Kuvassa vasemmalla Dendrobium obernas ja oikealla Aerangis citrata.